Ooppera syntyi hovien ja palatsien taidemuodoksi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa, mutta sen kaupallinen potentiaali huomattiin pian. Ensimmäinen julkinen oopperatalo avattiin Venetsiassa jo 1637, ja muissa kauppiaiden hallitsemissa eurooppalaiskaupungeissa kuten Hampurissa seurattiin venetsialaisten esimerkkiä. Minkälaisista taustoista ensimmäiset oopperat syntyivät, ja millainen rooli orkesterilla niissä oli? Miten orkesterin rooli muuttui ja miten oopperat sekä baletit vaikuttivat orkesteriin […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 5.9.2019: Oopperaorkesterin syntysijoilta kohti suurta ilmaisua

Sinfoniaorkesterin sointi voi kohottaa kuulijansa sadun siiville, nostaa mielen taivaallisiin korkeuksiin ja luoda salaperäisiä kertomuksia, jotka vievät arkikokemuksen tuolle puolen. Orkesteri vakiintui muilta osiltaan nykyisen kaltaiseksi jo 1800-luvun alkupuolella, mutta lyömäsoitinten lisäksi siihen on viimeisen kahdensadan vuoden aikana tullut kaksi niin säveltäjille kuin yleisölle rakasta soitinta: harppu ja celesta. Siinä missä harppu on antiikin aikaakin […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 9.5.2019: Orkesterin taivaallisimmat ja muut orkesteritaiteen uudistukset

Jos melodiassa asuu musiikin ulkoinen kauneus, harmonia on sen sydän – ja basso tukiranka, joka pitää rakenteet pystyssä. Orkesterin matalista soittimista kontrabassot, bassopasuuna ja fagottisisaruksista erityisesti isoin eli kontrafagotti tuntevat velvollisuutensa hyvin ja sen täyttävät – mutta mitä kaikkea ne oikeastaan tekevätkään? Millainen yhden matalan soitinryhmän, kuten pasuunoiden, työnkuva oikein on, musiikillisesti ja ihan arkisestikin? […]

Lue lisää Tunn orkesterisi 11.4.2019: Orkesterin alimmat, kuten kontrabassot, tuubat ja satunnaiset miesbassot

Sinfoniaorkesteri on yllättävän yhtenäinen ja yhteisöllinen ollakseen niinkin monien äänien ja sävyjen ryhmittymä. Parhaimmillaan orkesteri voi yhdessä hetkessä soida kuin yksi suuri soitin, ja toisessa hetkessä estradi onkin yksittäisten soittajien, orkesterin riveistä nousevien solistien. Solisti voi olla myös orkesterin edessä, kuten konsertoissa, mutta konsertoimista on myös se musiikillinen kilvoittelu, jota orkesterin yksittäiset stemmat eli soittimet […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 14.3.2019: Orkesterin yhteisöllisimmät ja solistisimmat

Sinfoniaorkesteria voi ajatella yhtenä isona soittimena, jonka sointimahdollisuudet ovat loputtomat. Eri soittimille ominaisten sointivärien (ransk. timbre), ylä- ja alarekisterien, artikulaatiotapojen ja soittotapojen lisäksi äänenvoimakkuus eli dynamiikka vaikuttaa suuresti orkesterin sointiin eli klangiin. Orkesteri voi soida yhdessä hiljaa tai kovaa, ja myös yksittäiset soittajat voivat soittaa hiljaa tai kovaa – tai mitä tahansa siltä väliltä. Dynamiikka […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 14.2.2019: Orkesterin hiljaisimmat ja äänekkäimmät

Tunne orkesterisi -yleisösarja jatkaa keväällä 2019 kauden Salat julki -teemallaan. Tiivistä monikymmen- tai jopa satapäinen soittajistoa availlaan sieltä ja täältä, kurkistetaan partituuriin, kuunnellaan sointeja, tutustutaan ohjelmistoihin ja kuullaan omakohtaisia kokemuksia muusikoilta, kapellimestareilta, säveltäjiltä – alan ihmisiltä. Tunne orkesterisi tarjoaa mahdollisuuden osallistua, ihmetellä ja nauttia! Kevään ensimmäisellä luennolla keskitytään erityisesti orkesteri ylimpiin soittimiin – ja lasketaan […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 17.1.2019: Orkesterin ylimmät – kuten piccolot, huilut, viulut ja satunnaiset sopraanot

Jo vuosien ajan Sibelius-Akatemian orkesterikonserteissa on kuultu vaativaa ohjelmistoa ja korkeatasoista soittoa. Nuoren soittajiston innostus on kiinnostava lisämauste: siitä kun selvästi näkee ja kokee latautumisen yhteiseen kokemukseen niin omien kuin vierailevien – silti hyvin tuttujen – huippukapellimestarien johdolla. Mikko Franck, Hannu Lintu, Susanna Mälkki, Sakari Oramo, Esa-Pekka Salonen, Jukka-Pekka Saraste, Leif Segerstam, John Storgårds, Osmo […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 13.12.2018: Sibelius-Akatemian monet orkesterit

Kevätkaudella 2019 suosittu yleisöluentosarja Tunne orkesterisi jatkaa sinfoniaorkesterin salojen tutkimista Salat julki -teemalla: mistä aineksista syntyy sinfoniaorkesteri ja miksi se soi niin kuin se soi? Miten orkesterin sointi on muuttunut ja kehittynyt sellaiseksi kuin se on nyt? Kohteena ovat ylimmät ja alimmat, hiljaisimmat ja kovimmat, yhteisöllisimmät ja solistisimmat…  Valokeilassa edelleen Musiikkitalon omat orkesterit, Helsingin kaupunginorkesteri, […]

Lue lisää Keväällä 2019 jatkuu – Salat julki!