Elävästä musiikista ja kapellimestaritaiteesta

Tuula Kotilainen pohtii kirjoituksessaan millä tavoin nykyinen sinfoniaorkesteri on tullut sellaiseksi kuin se on, minkälaista ohjelmistoa se soittaa ja miksi, ja millä tavalla tuo usein satojakin vuosia vanha musiikki on yhä elävää ja tulee eläväksi. Myös kapellimestaritaidetta sivutaan: onko orkesterinjohtaja kuin tuotantojohtaja pienessä tehtaassa – vai sittenkin jotain muuta?

Lue lisää Elävästä musiikista ja kapellimestaritaiteesta

Tunne orkesterisi 17.5.2018: Elävä musiikki!

Musiikki on parasta elävänä! Elävänä ja olevana, siis läsnä musiikinteon hetkessä, sinfoniaorkesterin seurassa samassa konserttitilan pyhätössä. Musiikki on myös soiva, korvin kuunneltava taidemuoto, josta voi nauttia vaikka kotisohvalla silmät suljettuna – ja matkata soivan todellisuuden synnyttämiin mielikuviin ja tarinoihin – ja silloinkin se on elävää. Musiikin tekee eläväksi jokaisen kuulijan oma, yksilöllinen ja tasa-arvoinen tapa […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 17.5.2018: Elävä musiikki!

Tunne orkesterisi 5.4.2018: Postmodernista tulevaisuuden moninaisuuteen

Kaikista musiikinhistorian ismeistä postmodernismi lienee kaikkein monitulkintaisin ja vaikeasti määriteltävin ismi. Helpointa on hahmottaa se Toisen maailmansodan jälkeisten monien modernismien jälkeisenä, niiden puhdasoppisuuden hylkäävänä ja moniarvoisuutta syleilevänä isminä. Se ei siis ole modernismille vastakkainen ilmiö – sillä tavoin kuin monet modernismit ovat olleet vastareaktioita toisilleen – vaan niitä jatkava ja sekoittava, moninaisuuden hyväksyttävä ismi. Onko […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 5.4.2018: Postmodernista tulevaisuuden moninaisuuteen

Ultrauutta ja uusvanhaa 1900-luvulla

Säveltäjä Maija Hynninen pohtii tässä artikkelissaan 1900-luvun musiikin ismejä – vanhojen traditioiden jatkumista sekä niistä irtipyristelyä. Ismeistä erityisesti individualismi ja aivan uusien sointien etsiminen sekä löytäminen leimasivat 1900-lukua. Yhtä tai useampaa päälinjaa on vaikea erottaa moninaisuudesta, jota kuvaa ehkä parhaiten rihmastomaisesti levittäytyvä kirjavuus – mutta rihmat ja niiden punokset silti kohtaavat siellä täällä.

Lue lisää Ultrauutta ja uusvanhaa 1900-luvulla

Tunne orkesterisi 8.3.2018: Ultrauutta ja uusvanhaa

Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjassa käydään maaliskuussa kunnolla kiinni 1900-lukuun keskittyen erityisesti sen alkupuoleen noin Ensimmäisestä maailmansodasta 1960-luvulle. Saamme sarjaan vieraaksi säveltäjä Maija Hynnisen, joka valmistelee tohtorintutkintoa Yhdysvalloissa, Kalifornian Berkleyn yliopistossa, sekä viulisti Eriikka Maalismaan, monipuolisen orkesteri- ja kamarimuusikon sekä solistin. Onko 1900-luvun musiikin moninaisuuteen ja lukuisiin erilaisiin tyylillisiin, eri tavoin yhtäältä historiasta ammentaviin ja toisaalta ultramoderneihin rihmastoihin […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 8.3.2018: Ultrauutta ja uusvanhaa

Tunne orkesterisi 8.2.2018: Musiikin merkityksiä – ohjelmallisuus ja absoluuttisuus

Mistä säveltäjä saa sävelteoksensa aiheen? Kirjallisuudesta, historiasta, myyteistä, luonnosta, kotimaasta, kuvataiteesta, omasta elämästään – höyryveturin lähestymisestä tai tähtien liikkeistä? Vai onko niin, että musiikki on vain sointeja ja säveliä – Eduard Hanslickin sanoin ”soiden liikkuvia muotoja”? Säveltäjät ovat jo kauan ennen 1900-luvun modernistimaalareita keksineet nimittää teoksiaan aihekuvauksen sijaan abstrakteina teossarjoina, Ensimmäinen sinfonia, Toinen sinfonia ja […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 8.2.2018: Musiikin merkityksiä – ohjelmallisuus ja absoluuttisuus

Ohjelmamusiikki – mitä se merkitsee?

Kirjoittaja: Tuula Kotilainen 4.2.2018 Ohjelmallisuus kehittyi ja tuli suosituksi orkesterimusiikissa erityisesti 1800-luvulla. Edeltäjiä toki löytyy: 1600–1700-luvuilla syntyi mukavia, varmasti oikein viihdyttäviä kappaleita, joissa soittaen kuvataan jotain asiaa tai tapahtumaa. Esimerkkinä vaikkapa 1700-luvun ranskalaisen klaveerimusiikin mestarin  Jean-Philippe Rameaun cembalosävellys Poules, Kanat. Kotkotusta riittää. Tai Caccia, Metsästys, joita löytyy monissa 1600-luvun soitinteoksissa. Siinä aihetta kuvataan kahdellakin tavalla: fuugamaisella kudoksella, […]

Lue lisää Ohjelmamusiikki – mitä se merkitsee?

Tunne orkesterisi -sarjan kevät 2018 aloittaa modernismeista ja lopettaa elävään musiikkiin

Nykymusiikin käsite on monin tavoin erikoinen: voisi ajatella, että nykymusiikkia on kaikki uusi musiikki, mutta mikä on uutta? Kaikki vieras ei ole uutta eikä kaikki uusi kuulosta vieraalta – ja silti nykymusiikkia helposti kantaa vierauden leimaa. Tunne orkesterisi -sarja käy keväällä 2018 yli sata vuotta vanhoista modernismeista, kuten impressionismista ja ekspressionismista ultrauusien ja uusvanhojen kautta […]

Lue lisää Tunne orkesterisi -sarjan kevät 2018 aloittaa modernismeista ja lopettaa elävään musiikkiin

Tunne orkesterisi 11.1.2018: modernismeja – impressionismi ja ekspressionismi

Kevät 2018 jatkaa Tunne orkesterisi -sarjaa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta kohti nykypäivää. Kevään ensimmäisellä luennolle keskitymme impressionismiin ja ekspressionismiin, noihin Ensimmäistä maailmansotaa edeltävän kauniin ajan, Belle Époquen uutuuksiin. 1800-luvun loppu, fin de siècle vei musiikin myöhäisromantiikkaa kohti yhä tiivistyvää ja äärimmäisempää ilmaisua, ekspressionismia. Samalla romantiikan toismaailmaisuus, henkevyys, löysivät toisenlaisen ilmaisukanavan ranskankielen vivahteista huumaantuneessa symbolismissa ja […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 11.1.2018: modernismeja – impressionismi ja ekspressionismi