Suosittu yleisöluentosarja Tunne orkesterisi kohdistaa valokeilansa syyskaudella 2018 Musiikkitalon omiin orkestereihin, Helsingin kaupunginorkesteriin, Radion sinfoniaorkesteriin ja Sibelius-Akatemian orkestereihin. Mistä aineksista syntyy sinfoniaorkesteri ja miten se toimii?

Musiikki on parasta elävänä! Elävänä ja olevana, siis läsnä musiikinteon hetkessä, sinfoniaorkesterin seurassa samassa konserttitilan pyhätössä. Musiikki on myös soiva, korvin kuunneltava taidemuoto, josta voi nauttia vaikka kotisohvalla silmät suljettuna – ja matkata soivan todellisuuden synnyttämiin mielikuviin ja tarinoihin – ja silloinkin se on elävää. Musiikin tekee eläväksi jokaisen kuulijan oma, yksilöllinen ja tasa-arvoinen tapa […]

Kaikista musiikinhistorian ismeistä postmodernismi lienee kaikkein monitulkintaisin ja vaikeasti määriteltävin ismi. Helpointa on hahmottaa se Toisen maailmansodan jälkeisten monien modernismien jälkeisenä, niiden puhdasoppisuuden hylkäävänä ja moniarvoisuutta syleilevänä isminä. Se ei siis ole modernismille vastakkainen ilmiö – sillä tavoin kuin monet modernismit ovat olleet vastareaktioita toisilleen – vaan niitä jatkava ja sekoittava, moninaisuuden hyväksyttävä ismi. Onko […]

Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjassa käydään maaliskuussa kunnolla kiinni 1900-lukuun keskittyen erityisesti sen alkupuoleen noin Ensimmäisestä maailmansodasta 1960-luvulle. Saamme sarjaan vieraaksi säveltäjä Maija Hynnisen, joka valmistelee tohtorintutkintoa Yhdysvalloissa, Kalifornian Berkleyn yliopistossa, sekä viulisti Eriikka Maalismaan, monipuolisen orkesteri- ja kamarimuusikon sekä solistin. Onko 1900-luvun musiikin moninaisuuteen ja lukuisiin erilaisiin tyylillisiin, eri tavoin yhtäältä historiasta ammentaviin ja toisaalta ultramoderneihin rihmastoihin […]

Mistä säveltäjä saa sävelteoksensa aiheen? Kirjallisuudesta, historiasta, myyteistä, luonnosta, kotimaasta, kuvataiteesta, omasta elämästään – höyryveturin lähestymisestä tai tähtien liikkeistä? Vai onko niin, että musiikki on vain sointeja ja säveliä – Eduard Hanslickin sanoin ”soiden liikkuvia muotoja”? Säveltäjät ovat jo kauan ennen 1900-luvun modernistimaalareita keksineet nimittää teoksiaan aihekuvauksen sijaan abstrakteina teossarjoina, Ensimmäinen sinfonia, Toinen sinfonia ja […]

Nykymusiikin käsite on monin tavoin erikoinen: voisi ajatella, että nykymusiikkia on kaikki uusi musiikki, mutta mikä on uutta? Kaikki vieras ei ole uutta eikä kaikki uusi kuulosta vieraalta – ja silti nykymusiikkia helposti kantaa vierauden leimaa. Tunne orkesterisi -sarja käy keväällä 2018 yli sata vuotta vanhoista modernismeista, kuten impressionismista ja ekspressionismista ultrauusien ja uusvanhojen kautta […]

Kevät 2018 jatkaa Tunne orkesterisi -sarjaa 1800- ja 1900-lukujen taitteesta kohti nykypäivää. Kevään ensimmäisellä luennolle keskitymme impressionismiin ja ekspressionismiin, noihin Ensimmäistä maailmansotaa edeltävän kauniin ajan, Belle Époquen uutuuksiin. 1800-luvun loppu, fin de siècle vei musiikin myöhäisromantiikkaa kohti yhä tiivistyvää ja äärimmäisempää ilmaisua, ekspressionismia. Samalla romantiikan toismaailmaisuus, henkevyys, löysivät toisenlaisen ilmaisukanavan ranskankielen vivahteista huumaantuneessa symbolismissa ja […]

Tunne orkesterisi -sarjan syksy huipentuu romantiikan 1800-luvulle, vuosisataan, jolloin sinfoniaorkesteri vakiintui pääosin nykyiselleen niin kokoonpanonsa kuin ohjelmistonsa puolesta. Ranskan vallankumousta ja Napoleonin sotaretkiä seurasi vallankumouksia ja sotia toistensa perään, ja taiteessa realismi sekä pastoraalitunnelmat vuorottelivat keijukaisten, jättiläisten, yliluonnollisten voimien sekä näkyjen kanssa. Musiikissa 1700-luvun perintö eli vahvana, mutta sitä myös pirstottiin ja laajennettiin jatkuvasti, ja […]

Sinfoniaorkesterin kannalta 1700-luku ja klassismi ovat käännekohtia: maallistunut ajanhenki, ajanvietteeksi sekä aristokratian että vaurastuvan keskiluokan keskuudessa noussut musisointi ja teatteri- sekä konserttikulttuuri, musiikin uusklassisen selväpiirteinen muotokieli, galantti puhuttelevuus, viehkeys, melodisuus sekä orkesterisoitinten kehitys muokkasivat orkesteria ja sen ohjelmistoa nykyiseen suuntaansa. Täysklassinen orkesteri, jollaiselle Mozart ja Haydn sävelsivät, muodostui yhtenäiseksi, hyvin ja tasapainoisesti sekä värikkäästi soivaksi […]