Kapellimestarilla vai ilman? Kuka liidaa? Yhä useammin perinteisen kapellimestarin sijaan yhtyettä johtaa joku muu, tyypillisesti solisti soittamisensa ohessa tai konserttimestari viulunsa varresta. Myös kapellimestarit päättävät välillä tarttua puikon sijaan soittimeen, liidata musisoiden. Mitä liidaaminen tarkoittaa musiikin ja muusikon kannalta? Millaista on soittaa ilman kapellimestaria?
”Liidaaminen” on sanana herättänyt jonkin verran kritiikkiä; on käyty keskustelua siitä, onko se hyvää suomea. Orkesterimuusikoiden käytössä se on kuitenkin vakiintunut termi. Sitä käytetään monessa yhteydessä, myös silloin, kun puhutaan vetovastuiden jakautumisesta sektioiden ja soitinryhmien sisällä ja niiden välillä. Oikeastaan orkesterin johtamisessa onkin kyse juuri tästä: Jos ei seurata puikkoa, niin mitä tai ketä sitten? Jotenkin yhteissoiton on silti sujuttava!
Konserttien soittaminen ilman kapellimestaria saattaakin tuoda orkesterin sisäiset suhteet ja valtarakenteet näkyvämmiksi, ainakin muusikoille itselleen. Se voi luoda uudenlaista osallisuutta ja kehittää orkesteria. Yleensä se tuo mukanaan myös haasteita. Kapellimestarin poistaminen ei tee orkesteria välittömästi paremmaksi; työnteko voi huomattavastikin vaikeutua, kun ei ole johtajaa päättämässä asioista. Tämän vuoksi jotkin kapellimestarin tehtävistä väksinkin siirtyvät ”liidaajalle”, jonka on kyettävä ratkomaan niitä samoja ongelmia, joiden ratkomisesta yleensä maksetaan kokeneelle johtajalle – siis kapellimestarille.
Ovatko liidaaminen ja kapellimestarointi siis samaa orkesterinjohtamista? Miten johtaminen muuttuu, kun johtaja laskeutuu korokkeelta ja ”ryhtyy muusikoksi”, tai kun solisti hoitaa johtamisen? On myös olennaista kysyä, millaisiin tilanteisiin ja millaiseen ohjelmistoon ilman kapellimestaria soittaminen sopii. Ja miten tämä kaikki kytkeytyy orkestereiden erilaisiin traditioihin, erilaiseen orkesterikulttuuriin.
Muun muassa näistä aihepiireistä keskustelemme syksyn toisessa Tunne orkesterisi -tilaisuudessa torstaina 15.10. klo 16.30–18.00 Musiikkitalon Paavo-salissa. Vieraiksi saapuu kaksi kokenutta, monenlaisissa liemissä keitettyä muusikkoa: Eriikka Nylund on tehnyt pitkän uran orkesterimuusikkona ja alttoviulistien äänenjohtajana eli sooloalttoviulistina Ruotsin radion sinfoniaorkesterissa. Tänä syksynä hän on aloittanut Suomen kansallisoopperan orkesterin sooloalttoviulistina. Sellisti ja kapellimestari Tomas Djupsjöbacka on puolestaan keskittynyt pitkään kamarimusiikkiin Meta4-jousikvartetin*) jäsenenä ja soittaa myös Euroopan kamariorkesterin riveissä. Kapellimestarin puikkoon hän tarttui runsaat kymmenen vuotta sitten ja on toiminut mm. Vaasan kaupunginorkesterin ylikapellimestarina sekä vierailijana useissa suomalaisissa sekä eurooppalaisissa orkestereissa.
Tervetuloa mukaan kuulemaan Nylundin sekä Djupsjöbackan ajatuksia orkesterinjohtamisen uusista tuulista sekä osallistumaan keskusteluun! Tunne orkesterisi -isäntänä on tuttuun tapaan muusikko, pedagogi ja toimittaja Ville Komppa, ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.
Lisää Tunne orkesterisi -sarjasta ja syksyn 2026 ohjelmasta löydät sarjan nettisivuilta osoitteesta tunneorkesterisi.com.
Musiikkitalo, harjoitussali Paavo, Mannerheimintie 13 a (pohjakerros)
VAPAA PÄÄSY
Tunne orkesterisi -luentosarja on osa Musiikkitalon yleisötyöohjelmaa.
Lisätietoja:
Orkesteritoiminnan suunnittelija,
Taideyliopiston Sibelius-Akatemia
Anna Rombach
Puh. 040 710 4333
http://tunneorkesterisi.com
Oikeudet muutoksiin pidätetään.
*) Meta4 itse asiassa myös yhdistää Nylundia ja Djupsjöbackaa, sillä Nylund on kvartetin alkuperäisjäsen. Hänen jälkeensä, vuodesta 2006 kvartetissa soittanut alttoviulisti Atte Kilpeläinen kertoo alla liidamisesta – video on julkaistu Facebookissa Hyvinkään orkesterin viime maaliskuun konsertin yhteydessä:
