Kapellimestarilla vai ilman? Kuka liidaa? Yhä useammin perinteisen kapellimestarin sijaan yhtyettä johtaa joku muu, tyypillisesti solisti soittamisensa ohessa tai konserttimestari viulunsa varresta. Myös kapellimestarit päättävät välillä tarttua puikon sijaan soittimeen, liidata musisoiden. Mitä liidaaminen tarkoittaa musiikin ja muusikon kannalta? Millaista on soittaa ilman kapellimestaria?

Sinfoniaorkestereiden ja -musiikin historia Suomessa ulottuu Ruotsin vallan aikaan. Orkesteritoiminta alkoi Turussa 1770-luvulla ja laajeni seuraavilla vuosisadoilla koko maahan. Toisen maailmansodan jälkeen alkanut orkesterien kunnallistaminen vakiinnutti Suomeen kaupunginorkesterien verkon. Niiden ohella pientenkin paikkakuntien kulttuurielämää edelleen rikastuttavat sekä amatööriorkesterit että lukuisat freelancerein toimivat kokoonpanot.

Tunne orkesterisi -yleisösarja jatkaa 15-vuotisjuhliaan syyskaudella 2026. Sukellamme sinfoniaorkesterien ja sinfoniamusiikin historiaan ja nykypäivään varhaisista amatööriorkestereista kaupunginorkestereihin ja nykyiseen monipuoliseen orkesteritarjontaan.

Helsingin kaupunginorkesterin intendentille Jari Eskolalle sattuneen esteen vuoksi toukokuun Tunne orkesteri -tilaisuuden toiseksi vieraaksi saapuu HKO:n taiteelliseen suunnitteluun osallistuva ohjelmakoordinaattori Julia Radliff. Keskustelemme hänen ja Radion sinfoniaorkesterin intendentin Maris Gothónin kanssa intendentin työstä, taiteellisesta suunnittelusta, orkesterin toiminnan johtamisesta ja muista niihin liittyvistä aiheista Tunne orkesterisi -tilaisuudessa Musiikkitalon Paavo-salissa torstaina 7.5. klo 16.30–18.00. Tunne orkesterisi -isäntänä […]

Millaisia reittejä pitkin ihmisestä tulee intendentti – millaisia ominaisuuksia häneltä vaaditaan, ja millaista työ on intendenttien itsensä mielestä? Tunne orkesterisi -sarjan 15-vuotisjuhlakevään päätöksessä tutustumme orkesterin hallinnollisiin johtajiin. Ajankohta on hyvin otollinen, sillä sekä Helsingin kaupunginorkesterin Jari Eskola että Radion sinfoniaorkesterin Maris Gothóni ovat vastikään aloittaneet nykyisessä toimessaan.

Äänitystuottaja, äänisuunnittelija, ”äänimies” – mitä heidän työhönsä kuuluu ja mikä kaikki vaikuttaa lopputulokseen? Tunne orkesterisi sukeltaa huhtikuussa taltioinnin taiteen saloihin äänittäjien ja äänitystuotannon näkökulmalla. Mitä klassisen musiikin taltioinnille kuuluu, vieläkö tehdään leyjä, mitä kaikkea suoratoisto eli striimaaminen on alalle tuonut, ja millaista on alan yrittäjän arki?

Sinfoniaorkesteri saa lähes joka konserttiviikolle vieraakseen eri solistin. Usein kapellimestaritkin vaihtuvat, ja ohjelmisto on erilainen yhdistelmää vanhaa sekä uutta, tuttua sekä vieraampaa. Yhteistä harjoitusaikaa on vähän eikä solistiteokselle useinkaan anneta sen enempää kuin muullekaan ohjelmistolle – se saatetaan kahlata vain pikaisesti läpi. Miltä tämä kaikki tuntuu solistista, jonka pitäisi yltää parhaimpaansa, ja joka on tehnyt […]

Kuoro ja orkesteri ovat monessa suhteessa samanlaisia mutta myös omanlaisiaan musiikillisia yhteisöjä. Matka ohjelmiston valmistamisesta esityksiin voi olla erilainen, johtuen jo niistä erilaisista olosuhteista, joissa kuorot ja orkesterit Suomessa toimivat. Musiikin tekeminen on ammattikuoron kanssa lähtökohtaisesti samanlaista kuin orkesterinkin, mutta kuorot joutuvat toimimaan useammin harrastajapohjalta, jolloin myös niiden johtaminen on luonteeltaan toisenlaista. Konserttien tekeminen poikkeaa […]

Satapäinen sinfoniaorkesteri ja iso konserttitalo vaativat toimiakseen monen alan ammattilaisia. Musiikkitalon omilla orkestereilla sekä jatkuvasti vaihtuvilla vierailijoilla on kullakin omat tarpeensa. Sinfoniakonserttien lisäksi talon saleissa harjoitellaan, esiinnytään ja järjestetään tilaisuuksia jatkuvalla syötöllä – talossa on toimintaa öitä myöten.

Syksyn 2025 aikana Tunne orkesterisi -sarjassa on puhuttu solismista niin orkesterin sisällä kuin sen edessäkin. Päätämme solisti-teemamme tällä erää solisteista puhutuimpiin, voisipa sanoa soolokirjallisuuden kuninkaallisiin, eli pianisteihin.