Säveltäjä-muusikot Sanna Salmenkallio ja Lauri Porra liikkuvat musiikinlajien, tekemisen, luomisen ja esittämisen välisessä maastossa, erilaisissa projekteissa, erilaisten muusikoiden ja tekijöiden kanssa. He ovat kummatkin esiintyviä muusikoita, mutta ennen kaikkea he ovat säveltäjiä – ja nimenomaan freelancereita, itsensätyöllistäjiä. Millaista luovan kameleontin työ on – ja kuinka suuri osa säveltäjän työstä lopulta tapahtuukaan työhuoneella säveltäen?

Orkestereiden toimintaympäristö sekä orkestereihin kohdistuvat odotukset ovat monella tapaa muutoksessa. Millaiseksi ammattimuusikoista koostuvan orkesterin merkitys koetaan suurten kaupunkien ulkopuolella? Ja millaiseksi eri kokoiset suomalaiset orkesterit, esimerkiksi rahoituksestaan tai yleisöpohjastaan riippuen, itse kokevat tehtävänsä, työnsä ja toimintansa arvot? Onko joidenkin orkestereiden helpompi keskittyä taiteen tekoon toisten joutuessa taiteilemaan olemassaolonsa edellytysten kanssa?

Jatkamme kevätkaudella 2023 orkesterimaailmassa tapahtuvien muutosten parissa. Käsittelemme metamorfooseja, muutoksia, muuntumisia ja muuta, tuttuun tapaan monelta kantilta, upeidenvieraiden kera. Tutustumme orkestereiden muuttuvaan toimintaympäristöön sekä erilaisiin muusikoihin, säveltäjiin ja kapellimestareihin – sekä nuoriin että kokeneempiin monen lajin taitajiin. Pohdimme musiikin luomista, esittämistä ja vastaanottamista sekä sitä, miten musiikillinen kommunikaatio, sen viestit ja merkitykset muuttuvat ajan kuluessa […]

Tilaisuus on peruttu sairastapauksen vuoksi.

Orkesterin pultissa päivällä, solistina illalla – ja seuraavana päivänä kapellimestarina. Sitten sävellystyöhön parin juontokeikan lomassa. Ihan tällaisia työrutiineja tuskin monella on, mutta Tunne orkesterisi -sarjan marraskuun vierailijat pääsevät lähelle! Sellisti-kapellimestari Tomas Djupsjöbacka on paitsi Vaasan kaupunginorkesterin ylikapellimestari ja Lapin kamariorkesterin päävierailija, myös Meta4-jousikvartetin ja Euroopan kamariorkesterin jäsen, ja pianisti-kapellimestari-säveltäjä Jukka Nykäselle ovat juontokeikatkin hyvin tuttuja.

Kuinka paljon orkestereiden muusikot itse voivat vaikuttaa siihen, miten pukeutuvat? Entä siihen mitä he soittavat – tai siihen, millä tavoin ohjelmistot mahdollisesti muuttuvat vuosien mittaan? Millaista merkitystä näillä asioilla on muusikoille – ja millaisia kanavia heillä on vaikuttaa työhönsä? Muun muassa näitä asioita käsittelemme Tunne orkesterisi -sarjassa lokakuun keskustelussa, jossa mukana ovat Helsingin kaupunginorkesterin kontrafagotisti […]

Tunne orkesterisi -sarjan syksyn aloituksessa sukelletaan tämän kauden aiheeseen, muusikon työhön, ja siinä tapahtuviin muutoksiin sekä muuntumisiin kapellimestari-säveltäjä Satu Simolan ja Radion sinfoniaorkesterin lyömäsoittajan Jerry Piipposen tahdittamana. Keskustelemme yhtäältä muusikoksi tulemisen polusta ja sen käänteistä, joiden kautta ammattilaiseksi tullaan, toisaalta soittamisen aikana tehtävistä päätöksistä ja niihin liittyvästä kommunikaatiosta. Ja lopulta kuulemme myös säveltäjän näkökulmaa – […]

Tunne orkesterisi syyskaudessa 2022 suunnataan valokeila muusikoiden maailmaan. Syksyn teemana on käsitellä metamorfooseja, muutoksia, muuntumisia ja muuta, tuttuun tapaan monelta kantilta, upeiden vieraiden kera. Tarjolla on soinnin muunnelmia, kameleontteja, frakeista verkkareihin vaihtamista ja sisäisten äänten ristiriitoja – sekä harmoniaa.

Termi kapellimestari tulee italiasta, jossa maestro di cappella viittasi alunperin kirkon tai hovin ”johtavaan muusikkoon”. Nykyisissä sinfoniaorkestereissa on useita johtajia: äänenjohtajia, soolosoittajia ja konserttimestareita, jotka ovat orkesterin työntekijöitä, palkattuja jäseniä. Ja sitten on pääkapellimestari – se jonka yleensä näemme ja nimeämme varsinaiseksi orkesterinjohtajaksi. Mutta kuka onkaan vastuussa mistä?