Kevään 2015 aikana Tunne orkesterisi -sarjassa on tutustuttu suomalaiseen musiikkiin 150-vuotisjuhliaan viettävän Jean Sibeliuksen elämänkaarta seuraillen. Tammikuulta ja suomalaisen musiikkielämän varhaisvaiheista—Sibeliuksen lapsuudesta ja nuoruudesta—jatkettiin helmikuussa kansallisen heräämisen aikoihin, siitä uudelle vuosisadalle 1900-luvun modernismeihin maaliskuussa ja viimein huhtikuussa Toisen maailmansodan jälkeisiin Ainolan hiljaisuuden aikoihin, jolloin mestarin varjo häilyi kansakunnan musiikkielämän yllä. Sibeliuksen merkitystä suomalaiselle musiikki- ja ylipäätään kulttuurielämälle voi pitää itsestäänselvyytenä. […]

Huom! Joistakin ennakkotiedoista poiketen luento alkaa klo 16.30 ja päättyy klo 18. Jean Sibeliuksen merkitys suomalaisen musiikin – ja ehkäpä ylipäätään kulttuurin ja taiteen – suurmiehenä on kiistaton: hän loi kansainvälistä Suomi-kuvaa 1900-luvulla ehkäpä enemmän kuin kukaan muu yksittäinen henkilö. Maamme rajojen sisällä häntä on pidetty suomalaisen taidemusiikin isänä, ja vaikka isiä ja äitejä todellisuudessa on […]

Maailmansotien välinen aika oli itsenäisen Suomen nuoruuden aikaa. Kansallista identiteettiä rakennettiin ja eurooppalaisia sekä kosmopoliitteja vaikutteita imettiin kiihkeästi. Kansallisromantiikka, Sibelius, Gallen-Kallela, Halonen, Järnefeltit olivat raivanneet tietä suomalaiselle taiteelle omaksumalla ylikansallisia virtauksia ja tuomalla niitä yhteen suomalaisina pidettyjen erityispiirteiden, luonnon, kansanluonteen ja kalevalaisen tarinaniskennän kanssa. Musiikissa Sibelius oli lopettelemassa aktiivista säveltäjänuraansa. Ehkäpä mestarin saattoi kokea vielä esikuvallisena: […]

1800-luvun alussa oraalla ollut kansallinen herääminen löi vuosisadan mittaan myös Suomenniemen rantoihin. Kansallisuusaate, kansallisvaltioiden syntyyn johtaneet vallankumoukset ja kansansatuja, -legendoja sekä -lauluja romantisoivat kokoelmat huomattiin myös Pohjolassa, jossa suomalaisuusaate kasvoi nuoruudestaan kohti itsenäistymistä. Vaikka skottilaisen runoilijan James Macphersonin sepitelmät vanhojen kelttiläisten kansantarinoiden pohjalta 1700-luvulla olivat lähinnä eksoottisia, ne innoittivat jälkipolvia etsimään juuriaan–ja kaipuuta legendoihin ja mytologiaan muun […]

Jean Sibeliuksen (1865–1957) opiskeluvuodet Helsingin yliopistossa 1880-luvulla osuivat suomalaisen musiikki- ja orkesterikulttuurin kannalta käänteentekevään aikaan. Turussa oli toiminut soitannollinen seura jo yli sadan vuoden ajan – ja Helsinkikin oli Suomenlinnan rakentamisen jälkeen noussut merkittäväksi kulttuurikaupungiksi soitannollisine yhdistyksineen ja orkestereineen. Soitonopetuksen taso oli kuitenkin heikko ja samaten ammattimaisen musiikinteon edellytykset korkeintaan satunnaisia: Helsingin ainoa ammattimaisesti toimiva orkesteri […]

Kuinka sinfoniaan rakennetaan hyvä päätös ja kerätään aplodit? Sinfonioiden finaalien erikoislaatuisuus kävi selväksi viimeistään W.A. Mozartin viimeisen sinfonian, C-duurisinfonian eli ”Jupiterin” myötä. Uuden vuosisadan, 1800-luvun alussa Mozartin laajaa fuugafinaalia pidettiin niin suurenmoisena, että koko teos sai sen myötä jumalaisen lisänimensä, jonka mukaan se nykyisin tunnetaan — ja Woody Allenin mukaanhan Jupiter-sinfonia todistaa, että Jumala on […]

Sibelius 150-juhlavuonna Tunne orkesterisiosallistuu suomalaisen musiikin juhlaan kahdesta näkökulmasta. Sibeliuksen elämänkaari 1800-luvulta toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan tarjoaa oivallisen kehyksen suomalaisen orkesterimusiikin historiaan ja ilmiöihin, ja niihin tutustutaan kevään 2015 luennoilla. Syksyllä jatketaan teemalla ”Minun Sibeliukseni” ja luvassa onkin lisää mielenkiintoisia taiteilijavierailuja parhaassa Tunne orkesterisi-hengessä! Kevään 2015 ohjelma Suomalaista orkesterimusiikkia ja -elämää Sibeliuksen nuoruudesta nykypäivään: Torstai […]

Miksi sinfoniaan tarvitaan menuetti tai villi rieha lempeän laulun jälkeen? Tunne orkesterisi -sarjan sukellus sinfoniaan jatkuu tanssiosien parissa. Musiikkitalon harjoitussali Paavoon saapuu torstaina 27.11. klo 16:30 Tapiola Sinfoniettan konserttimestari Janne Nisonen ja tanssipedagogi Maria Hostikka, jotka vievät yleisönsä tällä kertaa tanssin pyörteisiin, yhdessä luentosarjan isännän Ville Kompan kanssa. Tanssia on luvassa myös aivan konkreettisesti, sillä […]

Sinfonian ensimmäistä osaa seuraa yleensä hidas osa, vakava Grave, verkkainen Adagio tai käyvä Andante. Tiiviin ja intensiivisen avausosan jälkeen on aika hengähtää ja antaa musiikin hengittää ja laulaa. Tunne orkesterisi sukeltaa nyt sinfonioiden hitaiden osien sisuksiin: hitaat osat olivat mukana sinfoniassa alusta asti, ja ne jäljittelivät usein ooppera-aarioita – siitä niiden laulavuus, cantabile. Kun sinfoniat […]