Tunne orkesterisi 12.2.2015: Romantiikasta kansalliseen heräämiseen

1800-luvun alussa oraalla ollut kansallinen herääminen löi vuosisadan mittaan myös Suomenniemen rantoihin. Kansallisuusaate, kansallisvaltioiden syntyyn johtaneet vallankumoukset ja kansansatuja, -legendoja sekä -lauluja romantisoivat kokoelmat huomattiin myös Pohjolassa, jossa suomalaisuusaate kasvoi nuoruudestaan kohti itsenäistymistä.

Vaikka skottilaisen runoilijan James Macphersonin sepitelmät vanhojen kelttiläisten kansantarinoiden pohjalta 1700-luvulla olivat lähinnä eksoottisia, ne innoittivat jälkipolvia etsimään juuriaan–ja kaipuuta legendoihin ja mytologiaan muun muassa Felix Mendelssohnin orkesterialkusoitossa Hebridit. Saksalaisten oma kansantarinoiden kokoelma Des Knaben Wunderhorn (Pojan ihmetorvesta) näytti tietä romantisoivalle folkloristiikalle. Pohjolassahan runonlaulannalla oli tuhatvuotinen kirjallinen traditionsa, kiitos skandinaavien Edda-mytologioiden.

Kun 1700-luku vielä nostalgisoi etelän eli kreikkalais-roomalaisen runolaulannan ja filosofian perinnöllä, 1800-luku katsoi omalle takapihalle ja huomasi siellä esi-isiensä uljaat teot. Niin myös Suomessa, jossa herättiin karjalaisen runolaulannan ikiaikaiseen perintöön. Elias Lönnrot näytti tietä ja loi 1820–40-luvuilla uutteralla keruu- ja kirjoitustyöllään suomalaisille vahvan ja omaleimaisen kansalliseepoksen. Se vaikutti kansan syviin tuntoihin, kuvataiteeseen, yhteiskuntaan–ja uuden vuosisadan vaihdetta kohden myös enenevässä määrin musiikkiin.

Ennen Jean Sibeliusta kalevalaishenkistä toki jo sävellettiin: Sibeliukseen itseensä vaikutti ehkä eniten Robert Kajanuksen Sinfonisen runon Ainon esitys Berliinissä vuonna 1890. Kuitenkin vasta Sibelius kykeni irtautumaan saksalaisesta musiikillisesta traditiosta kylliksi luodakseen jotain Lönnrotiin verrattavaa: omintakeisen, uskottavan, henkisesti suomalaisen runolaulun traditioon pohjaavaan sävelkielen. Läpimurtoteoksena oli Kullervo-sinfonia, joka sai ensiesityksensä vuonna 1892.

Mitä kansallinen tarkoitti saksalaisen myöhäisromanttisen sävelilmaisun hallitessa Eurooppaa 1800-luvun jälkipuolella? Millä tavoin kansallisromantiikka kietoutui ajan modernistisiin tuulahduksiin, ranskalaiseen impressionismiin ja symbolismiin, tai vaikkapa Jugendin tyylivirtauksiin? Oliko kansallisen soivan kuvaston luominen Suomessa yksin Sibeliuksen harteilla?

Muun muassa näihin kysymyksiin pureutuvat Tunne orkesterisi -luentosarjan tämänkertaiset vieraat, musiikinhistorian professori Matti Huttunen ja pianotaiteilija, musiikin tohtori Risto-Matti Marin. Tervetuloa kuulemaan heidän ajatuksiaan ja osallistumaan keskusteluun Musiikkitalon harjoitussali Paavoon torstaina 12.2. klo 16.30–18.00!

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s