Tuula Kotilainen kirjoittaa artikkelissaan oopperan synnystä, historiasta ja oopperateattereista sekä tiloista myös yleisön näkökulmasta; taidemuodosta, joka tarjoaa spektaakkelin aisteille, aitioiden herkuilla ja juomilla täydennettynä!
Lue lisää Ooppera syntyi – mitä siitä seurasi?Toisen maailmansodan jälkeinen aika voidaan taidemusiikin historiassa jakaa karkeasti kahtia: aikaan ennen ja jälkeen 1970-luvun. Jos asiaa oikein yksinkertaistetaan, tuolloin modernismien puhdasoppisuus taittui postmodernismin kaikkiruokaisuuteen ja pluralismiin – moniarvoisuuteen.
Lue lisää Johdatus postmodernismiin ja sen jälkeiseenSäveltäjä Maija Hynninen pohtii tässä artikkelissaan 1900-luvun musiikin ismejä – vanhojen traditioiden jatkumista sekä niistä irtipyristelyä. Ismeistä erityisesti individualismi ja aivan uusien sointien etsiminen sekä löytäminen leimasivat 1900-lukua. Yhtä tai useampaa päälinjaa on vaikea erottaa moninaisuudesta, jota kuvaa ehkä parhaiten rihmastomaisesti levittäytyvä kirjavuus – mutta rihmat ja niiden punokset silti kohtaavat siellä täällä.
Lue lisää Ultrauutta ja uusvanhaa 1900-luvulla1800-luvun loppu, fin de siècle vei musiikin myöhäisromantiikkaa kohti yhä tiivistyvää ja äärimmäisempää ilmaisua, ekspressionismia. Samalla romantiikan toismaailmaisuus, henkevyys, löysivät toisenlaisen ilmaisukanavan ranskankielen vivahteista huumaantuneessa symbolismissa ja värien, varjojen, tuoksuvien tunnelmien ja mielikuvien impressionismissa.
Lue lisää Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – johdatus aikakauteenLue myös: Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – johdatus aikakauteen Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi aikajanalla Kirjallisia leikkeitä – impressionismi…symbolismi Eero Tarasti tarkastelee Marcel Proustin Pariisia ”Pariisin musiikkielämää on Proustin aikalainen ja kirjailija Romain Rolland kuvannut osuvasti: jos yrittää määritellä Pariisin äärimmäisen liikkuvaa luonnetta on muistettava, että tällä hermostuneella, intohimoisella kaupungilla on niin vaihtelevia taipumuksia, että siitä kirjoitettu kirja tuskin enää pitää paikkansa […]
Lue lisää Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – heijastuksia historiastaLue myös: Impressionismi…symbolismi – johdatus Impressionismi…symbolismi – heijastuksia historiasta Nyhtöhistoriaa – impressionismi…symbolismi 1869 Claude Monet: La Grénouillière (vas.) 1873 Monet: Les Coquelicots (Unikot) (oik.) 1874 Pierre-Auguste Renoir: La Loge (Aitio) (alla) 1875 Opéra Garnier avattiin Pariisissa 1876 Renoir: Moulin de la Galette (vas.) 1877 Camille Pissarro: Les toits rouges (Punaisia kattoja) (oik.) 1878 Monet: La Rue Montorgueil, Juhlintaa […]
Lue lisää Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi aikajanallaKaikkihan tietävät mitä on romantiikka – ja aivan oikein, tuo romanisten kielten kertovan kirjallisuuden, romaanin, ja rakkaustarinoiden, romanssien, maailma on yhä yhtä ajankohtainen kuin se oli 1800-luvulla, romantiikan vuosisadalla. Goethen ja Schillerin paatoksellinen, esiromanttinen kirjallinen taide sekä goottilaiset kauhuromaanit olivat osaltaan laukaisemassa romanttista liikettä 1700-luvun lopulla, mutta lopullisen sysäyksen romantiikan 1800-luvulle antoivat Ranskan vallankumous, tunteen […]
Lue lisää Romantiikka – johdatus aikakauteenLue myös: Romantiikka – johdatus aikakauteen Romantiikka – heijastuksia historiasta Nyhtöhistoriaa – romantiikka 1782 Goethe: Erlkönig (Schubert 1815, Peschel 1840) 1818 Mary Shelley: Frankenstein, or the Modern Prometheus 1819 Théodore Géricault: Medusan lautta 1821 Carl Maria von Weber: Taika-ampuja k. Napoleon 1822 Lontoon Royal Academy of Music perustetaan 1824 Beethoven: 9. sinfonia 1825 Dekabristikapina Venäjällä […]
Lue lisää Romantiikka aikajanallaLue myös: Romantiikka – johdatus aikakauteen Romantiikka aikajanalla Kirjallisia leikkeitä – romantiikkaa Franz Schubert (1797-1828) Wienin kaupungin porvarikaartille Wien, huhtikuu 1816 Korkeasti kunnioitettu keisarillis-kuninkaallinen porvarikaarti! Allekirjoittanut pyytää alamaisimmin, että hänelle myönnettäisiin armollisimmin vapaaksi tullut musiikkijohtajan paikka Laibachissa. Hän tukee pyyntöään seuraavin perustein: 1. Hän on keisarillis-kuninkaallisen sisäoppilaitoksen kasvatti, entinen keisarillis-kuninkaallinen hovikuoropoika ja sävellyksessä ensimmäisen keisarillis-kuninkaallisen […]
Lue lisää Romantiikka – heijastuksia historiasta1700–luku, valistuksen vuosisata, vannoi universaalin ihmisyyden ja järjen nimeen antiikin Kreikan, klassismin hengessä. Assosioinnin vapaus ja tunteiden vivahteiden tulkitseminen tuli tapahtua hyvällä maulla ja aistillisesti: ihanteena oli hyväkäytöksinen, lukenut, taiteita tunteva ja taitava, humaani galant homme. Piti olla myös kekseliäs ja nokkela – kunhan ei liioitellut. Vapauden ja sosiaalisen tasa-arvon ihanne oli ilmiselvässä ristiriidassa hallitsevien […]
Lue lisää Klassismi – johdatus aikakauteen
Tunne orkesterisi 