Tunne orkesterisi 25.3.2021: Suoltako vain?

Miksi ”vanhaa musiikkia” soitetaan vanhoilla soittimilla – ja mitä se vanha musiikki edes on? Eikö kaikki klassinen musiikki ole vanhaa – jos sen vastakohdaksi otetaan uusi musiikki? Millä tavoin vanhat soittimet eroavat uusista ja miksi ne kuulostavat erilaisilta? Entä toimivatko vanhan musiikin yhtyeet samalla tavoin kuin tavalliset, nykysoittimilla soittavat sinfoniaorkesterit – millaista on vanhan musiikin ammattilaisen […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 25.3.2021: Suoltako vain?

Elävästä musiikista ja kapellimestaritaiteesta

Tuula Kotilainen pohtii kirjoituksessaan millä tavoin nykyinen sinfoniaorkesteri on tullut sellaiseksi kuin se on, minkälaista ohjelmistoa se soittaa ja miksi, ja millä tavalla tuo usein satojakin vuosia vanha musiikki on yhä elävää ja tulee eläväksi. Myös kapellimestaritaidetta sivutaan: onko orkesterinjohtaja kuin tuotantojohtaja pienessä tehtaassa – vai sittenkin jotain muuta?

Lue lisää Elävästä musiikista ja kapellimestaritaiteesta

Ultrauutta ja uusvanhaa 1900-luvulla

Säveltäjä Maija Hynninen pohtii tässä artikkelissaan 1900-luvun musiikin ismejä – vanhojen traditioiden jatkumista sekä niistä irtipyristelyä. Ismeistä erityisesti individualismi ja aivan uusien sointien etsiminen sekä löytäminen leimasivat 1900-lukua. Yhtä tai useampaa päälinjaa on vaikea erottaa moninaisuudesta, jota kuvaa ehkä parhaiten rihmastomaisesti levittäytyvä kirjavuus – mutta rihmat ja niiden punokset silti kohtaavat siellä täällä.

Lue lisää Ultrauutta ja uusvanhaa 1900-luvulla

Ohjelmamusiikki – mitä se merkitsee?

Kirjoittaja: Tuula Kotilainen 4.2.2018 Ohjelmallisuus kehittyi ja tuli suosituksi orkesterimusiikissa erityisesti 1800-luvulla. Edeltäjiä toki löytyy: 1600–1700-luvuilla syntyi mukavia, varmasti oikein viihdyttäviä kappaleita, joissa soittaen kuvataan jotain asiaa tai tapahtumaa. Esimerkkinä vaikkapa 1700-luvun ranskalaisen klaveerimusiikin mestarin  Jean-Philippe Rameaun cembalosävellys Poules, Kanat. Kotkotusta riittää. Tai Caccia, Metsästys, joita löytyy monissa 1600-luvun soitinteoksissa. Siinä aihetta kuvataan kahdellakin tavalla: fuugamaisella kudoksella, […]

Lue lisää Ohjelmamusiikki – mitä se merkitsee?

Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – johdatus aikakauteen

1800-luvun loppu, fin de siècle vei musiikin myöhäisromantiikkaa kohti yhä tiivistyvää ja äärimmäisempää ilmaisua, ekspressionismia. Samalla romantiikan toismaailmaisuus, henkevyys, löysivät toisenlaisen ilmaisukanavan ranskankielen vivahteista huumaantuneessa symbolismissa ja värien, varjojen, tuoksuvien tunnelmien ja mielikuvien impressionismissa.

Lue lisää Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – johdatus aikakauteen

Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – heijastuksia historiasta

Lue myös: Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – johdatus aikakauteen Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi aikajanalla Kirjallisia leikkeitä – impressionismi…symbolismi Eero Tarasti tarkastelee Marcel Proustin Pariisia ”Pariisin musiikkielämää on Proustin aikalainen ja kirjailija Romain Rolland kuvannut osuvasti: jos yrittää määritellä Pariisin äärimmäisen liikkuvaa luonnetta on muistettava, että tällä hermostuneella, intohimoisella kaupungilla on niin vaihtelevia taipumuksia, että siitä kirjoitettu kirja tuskin enää pitää paikkansa […]

Lue lisää Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – heijastuksia historiasta

Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi aikajanalla

Lue myös: Impressionismi…symbolismi – johdatus Impressionismi…symbolismi – heijastuksia historiasta Nyhtöhistoriaa – impressionismi…symbolismi 1869 Claude Monet: La Grénouillière (vas.) 1873 Monet: Les Coquelicots (Unikot) (oik.) 1874 Pierre-Auguste Renoir: La Loge (Aitio) (alla) 1875 Opéra Garnier avattiin Pariisissa 1876 Renoir: Moulin de la Galette (vas.) 1877 Camille Pissarro: Les toits rouges (Punaisia kattoja) (oik.) 1878 Monet: La Rue Montorgueil, Juhlintaa […]

Lue lisää Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi aikajanalla

Romantiikka – johdatus aikakauteen

Kaikkihan tietävät mitä on romantiikka – ja aivan oikein, tuo romanisten kielten kertovan kirjallisuuden, romaanin, ja rakkaustarinoiden, romanssien, maailma on yhä yhtä ajankohtainen kuin se oli 1800-luvulla, romantiikan vuosisadalla. Goethen ja Schillerin paatoksellinen, esiromanttinen kirjallinen taide sekä goottilaiset kauhuromaanit olivat osaltaan laukaisemassa romanttista liikettä 1700-luvun lopulla, mutta lopullisen sysäyksen romantiikan 1800-luvulle antoivat Ranskan vallankumous, tunteen […]

Lue lisää Romantiikka – johdatus aikakauteen