Yleisöluentosarjat Musiikkitalossa ja Tapiolassa
Lue myös: Romantiikka – johdatus aikakauteen Romantiikka – heijastuksia historiasta Nyhtöhistoriaa – romantiikka 1782 Goethe: Erlkönig (Schubert 1815, Peschel 1840) 1818 Mary Shelley: Frankenstein, or the Modern Prometheus 1819 Théodore Géricault: Medusan lautta 1821 Carl Maria von Weber: Taika-ampuja k. Napoleon 1822 Lontoon Royal Academy of Music perustetaan 1824 Beethoven: 9. sinfonia 1825 Dekabristikapina Venäjällä […]
Lue lisää Romantiikka aikajanallaLue myös: Romantiikka – johdatus aikakauteen Romantiikka aikajanalla Kirjallisia leikkeitä – romantiikkaa Franz Schubert (1797-1828) Wienin kaupungin porvarikaartille Wien, huhtikuu 1816 Korkeasti kunnioitettu keisarillis-kuninkaallinen porvarikaarti! Allekirjoittanut pyytää alamaisimmin, että hänelle myönnettäisiin armollisimmin vapaaksi tullut musiikkijohtajan paikka Laibachissa. Hän tukee pyyntöään seuraavin perustein: 1. Hän on keisarillis-kuninkaallisen sisäoppilaitoksen kasvatti, entinen keisarillis-kuninkaallinen hovikuoropoika ja sävellyksessä ensimmäisen keisarillis-kuninkaallisen […]
Lue lisää Romantiikka – heijastuksia historiasta1700–luku, valistuksen vuosisata, vannoi universaalin ihmisyyden ja järjen nimeen antiikin Kreikan, klassismin hengessä. Assosioinnin vapaus ja tunteiden vivahteiden tulkitseminen tuli tapahtua hyvällä maulla ja aistillisesti: ihanteena oli hyväkäytöksinen, lukenut, taiteita tunteva ja taitava, humaani galant homme. Piti olla myös kekseliäs ja nokkela – kunhan ei liioitellut. Vapauden ja sosiaalisen tasa-arvon ihanne oli ilmiselvässä ristiriidassa hallitsevien […]
Lue lisää Klassismi – johdatus aikakauteenLue myös: Klassismi – johdatus aikakauteen Klassimi aikajanalla Kirjallisia leikkeitä – klassismi Charles Burney: The Present State of Music in France and Italy, 1771 (Napoli 31.10.) ”Tänä aamuna menin nuoren Oliverin (=engl. musiikin opiskelija k.o. konservatoriossa) San Onofrion konservatorioon ja kävin kaikissa huoneissa, missä pojat harjoittelevat, nukkuvat ja syövät. Rappukäytävässä oli trumpetinsoittaja, vähän ylempänä käyrätorvensoittaja […]
Lue lisää Klassismi – heijastuksia historiastaLue myös: Klassismi – johdatus aikakauteen Klassismi – heijastuksia historiasta Nyhtöhistoriaa – klassismi 1717 Vapaamuurarijärjestö Lontoossa Watteau: Lähtö Kytheran saarelle (yllä) n. 1720 ns. englannintorvi (cor anglais) Watteau: Mezzetin 1732–1809 Franz Josef Haydn 1738 Boucher: Aamiainen 1739 Kumin tuonti Etelä-Amerikasta Eurooppaan alkaa 1747 Sanssouci -palatsi valmistuu Potsdamiin 1749 J.S. Bach: Die Kunst der Fuge 1751 Mannheimin hoviorkesterin […]
Lue lisää Klassismi aikajanallaSana Barokki tyylikauden nimenä liittyy ennen muuta arkkitehtuuriin ja kuvataiteeseen. Sanan alkuperänä pidetään mm. espanjan- tai portugalinkielisiä sanoja (baruoco, barucco), jotka merkitsevät esim. epämuotoista helmeä tai yleensä epäsäännöllisyyttä. Siis jotain negatiivista.
Lue lisää Barokki – johdatus aikakauteenLue myös: Barokki – johdatus aikakauteen Barokki – heijastuksia historiasta 1636 Descartes: analyyttinen geometria 1640 Turun Akatemia perustetaan 1642 Rembrandt: Yövartio 1642 Tasman löytää Uuden Seelannin ja Tasmanian 1643–1715 Ludvig XIV Ranskan kuninkaana 1645 Descartes: Principia philosphiae 1648 30-vuotinen sota päättyy, Westfalenin rauha 1649 Amati rakentaa viuluja Cremonassa 1653 J.B. Lully nimitetään hovisäveltäjäksi 1653 Pariisiin […]
Lue lisää Barokki aikajanallaLue myös: Barokki – johdatus aikakauteen Barokki aikajanalla Barokki ja valistus Molière: Porvari aatelismiehenä (suom. Sulevi ja Otto Manninen…) Tanssinopettaja: Niin, musiikki ja tanssi… Muuta ei ihminen tarvitse – Soitonopettaja: Ei mikään voi olla valtakunnalle niin hyödyllistä kuin musiikki. – Ilman musiikkia ei valtakunta pysyisi pystyssä. – Kaikki maailman sodat ja mellakat johtuvat siitä, ettei […]
Lue lisää Barokki – heijastuksia historiastaNykyiselle taidekäsitykselle ominainen absoluuttisuus, taiteen merkitys ensisijaisesti taiteena, on melko uutta perua. Niinpä musiikin historiaa onkin syytä tarkastella musiikin käyttötarkoitusten kautta, pohtia sitä, millaisiin lähtökohtiin musisointi on perustunut. Lisäksi ylöskirjoitetun, oppineen musiikin keskiössä on aina 1600-luvulle saakka ollut laulettu eli vokaalimusiikki – vaikka soitinmusiikin nousu sen rinnalle alkoi 1500-luvulle, vielä 1700-luvulla laulettu musiikki oli aina […]
Lue lisää Keskiajalta renessanssiin – heijastuksia historiastaNykyisen kaltaisen useita soittimia sisältävän, organisoidun ja kokoonpanoltaan vakiintuvan orkesterin synnyn voi ajoittaa 1600-luvulle ja barokkiin. Miten se suhtautuu maailman tapahtumiin? Tässä poimintoja historiasta, matkasta keskiajalta kohti barokkia!
Lue lisää Keskiajalta renessanssiin – aikajanalla kohti barokkia