Nykyiselle taidekäsitykselle ominainen absoluuttisuus, taiteen merkitys ensisijaisesti taiteena, on melko uutta perua. Niinpä musiikin historiaa onkin syytä tarkastella musiikin käyttötarkoitusten kautta, pohtia sitä, millaisiin lähtökohtiin musisointi on perustunut. Lisäksi ylöskirjoitetun, oppineen musiikin keskiössä on aina 1600-luvulle saakka ollut laulettu eli vokaalimusiikki – vaikka soitinmusiikin nousu sen rinnalle alkoi 1500-luvulle, vielä 1700-luvulla laulettu musiikki oli aina ensisijaista soitettuun. Keskiajalla musisoinnin taustalla vaikuttivat muun muassa Neitsyt Maria -kultti, ritarilaitos, Arabiasta Eurooppaan saapuneet soittimet ja rakkausrunous, renessanssissa muusikkoja työllisti erityiesti hovikulttuuri, ja kasvavat kaupungit.
n. 1000–1300 Jonglöörit, minstrelit, truveerit, trubaduurit
Trubaduuri Guiraut Riquierin kuvaus 1275 (kuningas Alfonso X:lle) jonglööristä, jonka tulee:
”…osata tanssia, kävellä kahden tornin väliin pingoitetulla nuoralla, pitää jaloillaan tasapainossa keppejä, heitellä palloja kahdella veitsellä, matkia linnun laulua, käsitellä marionetteja ja esittää niillä vaikkapa linnan valtausta. Lisäksi hänen tuli hallita kaikki eeppiset aiheet ja soittaa ainakin yhdeksää eri soitinta kuten rumpua, sitraa, luuttua, mandoraa, monokordia. harppua, gigaa,psalttaria, lyyraa, säkkipilliä, patarumpua ja vielä seitsentoistakielistä kelttiläistä soitinta, jota toisinaan kutsutaan iiriläiseksi harpuksi.” (Veijo Murtomäki)
Kuuntele alla: Kalenda Maya (Rambaut de Vaqueiras, 1100-luvulta)
Musiikki oli tärkeä osa liturgisia näytelmiä kirkkovuoden tärkeistä aiheista ja tapahtumista: Cycle de Noël, Cycle des Paques, Adam et Eve, Cain et Abel, Le Jeu de Daniel
Kuuntele alla soittimin esitettyä versiota maallisesta musiikkinäytelmästä, Adam de la Halle: Le Jeu de Robin et Marion (Napolissa n.1285).
Kuvauksia juhlista
Banketti Lillessä 1454, isäntinä Burgundin herttua Filip Hyvä ja Kultaisen taljan ritarit, aiheena ristiretkelle lähtö:
”Juhlasali oli koristettu Herkuleen urotöitä kuvaavilla gobeliineilla. Kolme suurta pöytää oli katettuna. Keskimmäisessä istui herttua katoksen alla, joka oli samettia ja kulta. Pöydälle oli rakennettu erilaisia koristeita, kuvaten ihmisiä, fantasiaeläimiä – osa automaattisina laitteina. Siinä päässä missä herttua istui, oli miniatyyrikirkko, jossa neljä musikanttia lauloi vuorotellen ja soitti portatiivia. Toisella pöydällä seisoi valtava pasteijatyyppinen leivonnainen, missä 28 Burgundin hovikapellin soittajaa vuorotellen lauloi ja soitti nokkahuiluja, kielisoittimia, jousia, luuttuja, trumpetteja, krumhormeja, säkkipillejä ja sinkkejä. Kun juhlavieraat kävivät paikoilleen, löi yksi kirkon muusikoista pieneen kelloon. mikä oli merkkinä muille musikanteille laulaa pieni sievä laulu. Lopuksi paimeneksi puettu musikantti soitti säkkipilliä.- Hevonen jonka selässä istui kaksi trumpetinsoittajaa, tulla kopsutti takaperin saliin. Sitten soitti taas urkuri. Suuressa kultaisessa kannattimessa, joka laskettiin alas katon läpi, tuli keittiössä valmistettu ruoka.
Edelleen juhlan kuluessa, hovikapellin jäsenet lauloivat motetin sekä kolmiäänisen chansonin.- Edelleen kuultiin muita erilaisia soittoja ja lauluja. – Sisään tuotiin elefantti, idän symbolina, jota nyt hallitsivat vääräuskoiset. Elefantin päällä istui herttuan majordomus puettuna valkoiseen nunnanpukuun, kristillisen kirkon vertauskuvana. Hän lauloi falsetilla altto-osan Dufayn 4-äänisestä Lamentatio sanctae matris ecclesiae Constantinopolitanae, ja herttuan kuoro lauloi muut äänet ranskaksi. Kello löi kolme yöllä, kun mausteviini oli tarjottu suurista tuopeista ja juhla päättyi. Jotkut osanottajat vannoivat, että osallistuvat ristiretkeen.” (Jan Ling, suom. Tuula Kotilainen)
Castiglione: Hovimies 1528
”Teidän tulee tietää, jalot naiset ja herrat, ettei hovimies tyydytä minua, ellei hän ole myös muusikko ja ellei hän paitsi sitä, että ymmärtää ja osaa lukea nuotteja, pysyu käyttämään eri soittimia. Jos näet asiaa oikein ajattelemme, ei voida löytää mitään muuta väsymyksen viihdykettä ja sairaan mielen lääkettä, joka olisi joutoaikana sopivampi ja kiitettävämpi kuin tämä, varsinkaan hoveissa, joissa paitsi sitä ikävyyden hälvennystä, jota musiikki tarjoaa jokaiselle, tehdään kaikenlaista yrittäen tyydyttää naisia, joiden herkkää ja hellää mieltä soinnut helposti liikuttavat ja täyttävät leppoisuudella. Ei siis ole ihme ,jos naisetovat olleet entisinä aikoina ja ovat nykyäänkin aina suopeita muusikoille ja ovat pitäneet misookkia mieleisimpänä hengenracintonaan.
(Signor Gaspari): Musiikki on mielestäni monen muut turhuuden ohella sopivaa naisille ja kenties myös joillekin miehiä muistuttaville, mutta ei niille, joka todella miehiä ovat; näiden ei ole lupa naisistaa mieliä huvituksilla eikä siten saada niitä pelkäämään kuolemaa.
(Kreivi):Älkää niin sanoko, sillä minä vien teidät musiikin ylistyksen laajalle ulapalle ja muistutan teille kuinka suuressa kunniassa ja pyhänä asiana sitä on aina pidetty vanhojen kansojen keskuudessa. Ovathan kaikkein viisaimmat filosofit olleet sitä mieltä, että maailma on koostunut musiikista, että taivaat liikkuessaan luovat harmoniaa ja että sielummekin on muovattu samalla tavalla ja siitä syystä ylentyy ja tavallaan elävöittää kykyjään musiikilla. (—Viittaukset sotaiseen Aleksanteriin, kitaraa soittavaan Sokratekseen, Platonin ja Aristoteleen oppeihin.) Olisiko siis ketään sotilasta, joka häpeäisi jälijtellä Akhilleusta, puhumattakaan muista kuuluista sotapäälliköistä. Älkää siis tahtoko jättää hovimiestämme vailla musiikkia, joka ei ainoastaan tee ihmismieltä leppoisammaksi vaan kesyttää monesti villieläimiäkin. Voidaan näet pitää varmana, että sen ihmisen elonhenget, joka ei siitä nauti, ovat keskenään epäsointuiset. Me näemme sitä käytettävän pyhissä temppeleissä kiittämään ja ylistämään Jumalaa, ja luultavaa on, että se Häntä miellyttää ja hän on antanut sen meille vaivojemme ja vastustemme lievitykseksi. Siksipä vainioiden jäyhät viljelijät hälventävät ikävyyttään karulla maalaislaululla. Sen avulla torjuu unen ja tekee vaivalloisen työnsä miellyttäväksi sivistymätön maalaisnainen noustessaan ennen aamunsarastusta kehräämään ja kutomaan, ja kaikkein hauskinta huvia se on myös onnettomille merimiehille sateen, tuulen ja myrskyn vaimennuttua. sen avulla lohduttautuvat väsyneet pyhiinvaeltajat vaivalloisilla ja pitkillä matkoillansa ja monesti myös murheelliset vangit unohtaakseen ketju ja kahleet. Lisätodistukseksi siitä, että musiikin sävelet koulimattominakin erinomaisesti viihdyttävät kaikessa vaivassa ja huolessa, mainittakoon, että luonto näyttää imettäjille neuvoneen juuri musiikin parhaaksi pienten lasten lakkaamattoman itkun viiihdytykseksi; kuunnellessaan hoitajattaren ääntä he vaipuvat rauhalliseen uneen ja unohtavat heille ominaiset ja meille luonnon tuona varhaisena ikäkautena kukkuin enteeksi jäljelläolevia vuosiamme varten antamat kyyneleet.
—
Kauniisti kaikuvia ovat myös kaikki näppäinsoittimet, koska niiden soinnut ovat hyvin täydellisiä ja niillä voidaan esittää helposti paljon sellaista, joka täyttää mielen soitannollisella mielihyvällä.” (Suom. J.A. Hollo)
Lue myös: Keskiajalta renessanssiin – aikajanalla kohti barokkia
Tunne orkesterisi 