Nuottien ja musiikin suhde on yksi taidefilosofian kiperimmistä kysymyksistä. Äkkiseltään näennäisen suoraviivaisena näyttäytyvä asia–siis että on nuotteja, ne soitetaan siinä järjestyksessä ja sellaisina kuin pitää, ja lopputuloksena on musiikkia–onkin tarkemmin pohtien kaikkea muuta kuin suoraviivainen. Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjassa Musiikkitalon Paavo-harjoitussalissa pohditaan torstaina 21.1. klo 16.30–18.00 sitä, miten musiikkia on vangittu paperille ajan mittaan. Pohtimassa ovat […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 21.1.2016: Miten musiikki vangitaan paperille?

Tunne orkesterisi -sarjan kevään 2014 teema, ISMIT, on luonut katseen muutamiin erilaisiin tyylisuuntiin ja musiikin aikakausiin. Puhetta on ollut niinkin erilaisista ismeistä kuin wieniläisklassismi ja nationalismi – joista wieniläisklassismi on tiettyyn aikaan ja paikkaan sidottu, tavallaan jopa jälkeenpäin nähty (anakronistinen) ja keinotekoinen ismi ja toinen, nationalismi taasen hyvinkin universaali ja moniulotteinen käsite. Huhtikuun aiheen, modernismin […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 15.5.2014: Uusklassismi – vieraina kapellimestari Markus Lehtinen sekä trumpetisti Miikka Saarinen

Huhtikuussa Tunne orkesterisi -sarjassa keskustellaan tällä kertaa modernismista. Modernismilla on tarkoitettu musiikissa hyvin erilaisia asioita. Ensimmäistä kertaa termi vakiintui laajempaan käyttöön 1900-luvun alussa, jolloin tuolla käsitteellä viitattiin myöhäisromantiikan teoksiin, lähinnä Richard Straussiin ja Gustav Mahleriin. ’Modernismin ’ rinnalla 1910-luvulta alkaen käytettiin usein termiä ’futurismi’ aina pitkälle 1930-luvulle saakka, kunnes futurismi vakiintui tarkoittamaan 1900-luvun eräitä italialaisia […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 10.4.2014: Modernismi! Vieraana Joonas Ahonen, isäntänä säveltäjä Pasi Lyytikäinen

Maaliskuussa Tunne orkesterisi -sarjassa puhutaan monella tapaa ajankohtaisesta aiheesta, nationalismista. Taidemusiikissa nationalismi on vuosisatojen kuluessa näyttäytynyt hyvin monella tapaa. Kansantaiteen käytöllä — sekä pyrkimyksellä kansanomaisuuteen — oli tärkeä rooli 1700-luvun lopulta lähtien romantiikan aatteissa ja estetiikassa. Se näkyy jo vaikkapa W.A. Mozartin, mutta erityisesti Franz Schubertin lauluissa ja puhkeaa kukkaansa 1800-luvulla, aluksi erityisesti saksalaisessa romantiikassa. […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 6.3.2014: Nationalismi — vieraina musiikinhistorian prof. Veijo Murtomäki ja kapellimestari, käyrätorvisti József Hárs

Musiikinhistoria – kuten historia yleensäkin – kirjoitetaan yleensä jälkikäteen. Aikakaudet ja tyylisuunnat ovat usein saaneet nimensä erikoisten sattumusten myötä. ”Barokki” tuli alkujaan epämuodostunutta helmeä tarkoittavasta sanasta barroco, ja sillä irvailtiin, jälkikäteen tietenkin, 1600-luvun raskaita koristeluja muun muassa arkkitehtuurissa. Musiikillisen aikakauden yleisnimeksi barokki tuli vasta 1900-luvulla. ”Wieniläisklassismi” alkoi tunkea musiikkikirjoitteluun saksalaisella kielialueella 1800-luvun mittaan, kun yliopistoissa […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 6.2.2014: Wieniläisklassismi ja pianokonsertot