Tunne orkesterisi -yleisösarjan oopperasyksy jatkuu näyttämön ja montun tarkastelulla ohjaajan ja kapellimestarin näkökulmasta: torstaina 14.11. vieraiksi saapuvat suomalaisen teatterin ja elokuvan merkittävimpiin tekijöihin lukeutuva akateemikko Ralf Långbacka, joka on ohjannut myös useita oopperoita Kansallisoopperaan, Savonlinnaan ja maailmalle, sekä kapellimestari John Storgårds, jonka kädenjälki kuuluu muun muassa juuri toista kierrostaan Kansallisoopperassa aloittavassa Syyssonaatti-oopperassa. Mikä on yhtäältä […]

Verdin ja Wagnerin suuret oopperat ovat suuria tunteita ja suurta ilmaisua. Ne vaativat esittäjiltäänkin suuria ponnisteluja – mutta onkohan suurempi sittenkään aina vaativampaa? Mikä tekee siitä suurta ja miten se tehdään? Tunne orkesterisi -sarja jatkaa keskustelua oopperan parissa, oopperantekemisen vähän puhuttua mutta sitäkin tärkeämpää osallista, orkesteria unohtamatta. Sarjassa vierailee tällä kertaa, torstaina lokakuun 24. päivänä […]

Ooppera syntyi hovien ja palatsien taidemuodoksi 1500- ja 1600-lukujen taitteessa, mutta sen kaupallinen potentiaali huomattiin pian. Ensimmäinen julkinen oopperatalo avattiin Venetsiassa jo 1637, ja muissa kauppiaiden hallitsemissa eurooppalaiskaupungeissa kuten Hampurissa seurattiin venetsialaisten esimerkkiä. Minkälaisista taustoista ensimmäiset oopperat syntyivät, ja millainen rooli orkesterilla niissä oli? Miten orkesterin rooli muuttui ja miten oopperat sekä baletit vaikuttivat orkesteriin […]

Sinfoniaorkesterin sointi voi kohottaa kuulijansa sadun siiville, nostaa mielen taivaallisiin korkeuksiin ja luoda salaperäisiä kertomuksia, jotka vievät arkikokemuksen tuolle puolen. Orkesteri vakiintui muilta osiltaan nykyisen kaltaiseksi jo 1800-luvun alkupuolella, mutta lyömäsoitinten lisäksi siihen on viimeisen kahdensadan vuoden aikana tullut kaksi niin säveltäjille kuin yleisölle rakasta soitinta: harppu ja celesta. Siinä missä harppu on antiikin aikaakin […]

Jos melodiassa asuu musiikin ulkoinen kauneus, harmonia on sen sydän – ja basso tukiranka, joka pitää rakenteet pystyssä. Orkesterin matalista soittimista kontrabassot, bassopasuuna ja fagottisisaruksista erityisesti isoin eli kontrafagotti tuntevat velvollisuutensa hyvin ja sen täyttävät – mutta mitä kaikkea ne oikeastaan tekevätkään? Millainen yhden matalan soitinryhmän, kuten pasuunoiden, työnkuva oikein on, musiikillisesti ja ihan arkisestikin? […]

Sinfoniaorkesteri on yllättävän yhtenäinen ja yhteisöllinen ollakseen niinkin monien äänien ja sävyjen ryhmittymä. Parhaimmillaan orkesteri voi yhdessä hetkessä soida kuin yksi suuri soitin, ja toisessa hetkessä estradi onkin yksittäisten soittajien, orkesterin riveistä nousevien solistien. Solisti voi olla myös orkesterin edessä, kuten konsertoissa, mutta konsertoimista on myös se musiikillinen kilvoittelu, jota orkesterin yksittäiset stemmat eli soittimet […]

Sinfoniaorkesteria voi ajatella yhtenä isona soittimena, jonka sointimahdollisuudet ovat loputtomat. Eri soittimille ominaisten sointivärien (ransk. timbre), ylä- ja alarekisterien, artikulaatiotapojen ja soittotapojen lisäksi äänenvoimakkuus eli dynamiikka vaikuttaa suuresti orkesterin sointiin eli klangiin. Orkesteri voi soida yhdessä hiljaa tai kovaa, ja myös yksittäiset soittajat voivat soittaa hiljaa tai kovaa – tai mitä tahansa siltä väliltä. Dynamiikka […]

Tunne orkesterisi -yleisösarja jatkaa keväällä 2019 kauden Salat julki -teemallaan. Tiivistä monikymmen- tai jopa satapäinen soittajistoa availlaan sieltä ja täältä, kurkistetaan partituuriin, kuunnellaan sointeja, tutustutaan ohjelmistoihin ja kuullaan omakohtaisia kokemuksia muusikoilta, kapellimestareilta, säveltäjiltä – alan ihmisiltä. Tunne orkesterisi tarjoaa mahdollisuuden osallistua, ihmetellä ja nauttia! Kevään ensimmäisellä luennolla keskitytään erityisesti orkesteri ylimpiin soittimiin – ja lasketaan […]