Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjassa tutustutaan länsimaisen taide-elämän loistavaan saavutukseen – sinfoniaorkesteriin ja koko orkesterilaitokseen. Tunne orkesterisi avaa ovia orkesterilaitoksen taustoihin, tuo uusia näkökulmia ja valottaa yhteismusisoinnin saloja.  Kevät 2016 vietetään perusasioiden äärellä tuttuun tapaan; vuoroin yksityiskohtiin syventyen, vuoroin laajoin siveltimenvedoin maalaillen. Mielenkiintoiset taiteilijavierailut, soivat esimerkit ja kuvat avaavat ovia orkesterimusiikin maailmaan ja muusikon arkeen. Ovatko nuotit […]

Jean Sibelius tunnetaan erityisesti sinfonioistaan ja viulukonsertostaan, mutta myös laulusäveltäjänä Sibelius oli yksi parhaista. Hän sävelsi lauluja läpi uransa ja kokeili niissä uusia tapoja säveltää ja ilmaista. Laulujen kautta Sibelius näyttäytyy–vähintään siinä missä sinfonioidensa–monipuolisena säveltäjänä, joka ei juuttunut yhteen ilmaisutapaan. Sibeliuksen laulut avaavat runoihin oivaltavia näkökulmia, ja niissä kuuluu läheinen yhteistyö laulajien kanssa. Pianisteillekin Sibeliuksen laulut […]

Siihen nähden, kuinka tuttu ja turvallinen asia tämä meidän ”konserttimme” on, sen etymologia on kaikkea muuta kuin selvä. Alkuperäinen sana concerto tullee latinankielen sanasta concertare, joka voi tarkoittaa niin väittelyä, keskustelua kuin yhteistyötä–italiankielessä sen alkuperäinen merkitys on jotakuinkin ”käydä yhteen” tai ”tehdä yhteistyötä”, kuten vaikkapa un concerto di voci in musica eli (laulu)äänten yhteismusisointi, kuten Roomassa sanottiin 1500-luvun alussa. 1600-luvulla concerto […]

Jean Sibeliuksen musiikki on saanut osakseen hyviä ja huonoja tulkintoja, oikein- ja väärinkäsityksiä siinä missä mikä tahansa muukin. Jotain erityistä Sibeliuksen musiikissa silti on, jotain sellaista omaleimaista sävelittelyä, jota ehkä jotkut taiteilijat ovat ajan saatossa ymmärtäneet paremmin, jotkut huonommin. Suomalaisen Sibelius-soiton tradition on jopa väitetty–luultavasti perustellustikin–lähteneen hänen aikansa Helsingin filharmonisen orkesterin teknisistä rajoitteista. Ehkäpä nykyisen […]

Tunne orkesterisi -sarja osallistui Sibelius 150 -juhlavuoden humuun jo keväällä. Kartoitimme suomalaista musiikkia Jean Sibeliuksen elämänkaaren varrelta jättäen itse mestarin vähemmälle: onhan hyvä muistaa tämän vuoden olevan myös suomalaisen musiikin juhlavuosi. Syksyn teema, ”minun Sibeliukseni”, pyrkii kuitenkin askeleen lähemmäs Ainolan mestaria. Mitä Sibelius ja hänen musiikkinsa merkitsee eräille maamme eturivin taiteilijoista? Millainen Sibelius-reseptio eli hänen musiikkinsa vastaanotto […]

Kevään 2015 aikana Tunne orkesterisi -sarjassa on tutustuttu suomalaiseen musiikkiin 150-vuotisjuhliaan viettävän Jean Sibeliuksen elämänkaarta seuraillen. Tammikuulta ja suomalaisen musiikkielämän varhaisvaiheista—Sibeliuksen lapsuudesta ja nuoruudesta—jatkettiin helmikuussa kansallisen heräämisen aikoihin, siitä uudelle vuosisadalle 1900-luvun modernismeihin maaliskuussa ja viimein huhtikuussa Toisen maailmansodan jälkeisiin Ainolan hiljaisuuden aikoihin, jolloin mestarin varjo häilyi kansakunnan musiikkielämän yllä. Sibeliuksen merkitystä suomalaiselle musiikki- ja ylipäätään kulttuurielämälle voi pitää itsestäänselvyytenä. […]

Huom! Joistakin ennakkotiedoista poiketen luento alkaa klo 16.30 ja päättyy klo 18. Jean Sibeliuksen merkitys suomalaisen musiikin – ja ehkäpä ylipäätään kulttuurin ja taiteen – suurmiehenä on kiistaton: hän loi kansainvälistä Suomi-kuvaa 1900-luvulla ehkäpä enemmän kuin kukaan muu yksittäinen henkilö. Maamme rajojen sisällä häntä on pidetty suomalaisen taidemusiikin isänä, ja vaikka isiä ja äitejä todellisuudessa on […]

Maailmansotien välinen aika oli itsenäisen Suomen nuoruuden aikaa. Kansallista identiteettiä rakennettiin ja eurooppalaisia sekä kosmopoliitteja vaikutteita imettiin kiihkeästi. Kansallisromantiikka, Sibelius, Gallen-Kallela, Halonen, Järnefeltit olivat raivanneet tietä suomalaiselle taiteelle omaksumalla ylikansallisia virtauksia ja tuomalla niitä yhteen suomalaisina pidettyjen erityispiirteiden, luonnon, kansanluonteen ja kalevalaisen tarinaniskennän kanssa. Musiikissa Sibelius oli lopettelemassa aktiivista säveltäjänuraansa. Ehkäpä mestarin saattoi kokea vielä esikuvallisena: […]

1800-luvun alussa oraalla ollut kansallinen herääminen löi vuosisadan mittaan myös Suomenniemen rantoihin. Kansallisuusaate, kansallisvaltioiden syntyyn johtaneet vallankumoukset ja kansansatuja, -legendoja sekä -lauluja romantisoivat kokoelmat huomattiin myös Pohjolassa, jossa suomalaisuusaate kasvoi nuoruudestaan kohti itsenäistymistä. Vaikka skottilaisen runoilijan James Macphersonin sepitelmät vanhojen kelttiläisten kansantarinoiden pohjalta 1700-luvulla olivat lähinnä eksoottisia, ne innoittivat jälkipolvia etsimään juuriaan–ja kaipuuta legendoihin ja mytologiaan muun […]