Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjassa tutustutaan länsimaisen taide-elämän loistavaan saavutukseen – sinfoniaorkesteriin ja koko orkesterilaitokseen. Sarja avaa ovia orkesterilaitoksen taustoihin, tuo uusia näkökulmia ja valottaa yhteismusisoinnin saloja. Syksyn 2016 yleisöluennoilla musiikkielämässä näkyvät ja kuuluvat lahjakkuudet kertovat tähänastisesta tiestään. Missä vaiheessa tapahtuivat käänteet, jotka johtivat oman tien löytämiseen? Moniottelija vai yhden tien kulkija? Mikä johti orkesterisoiton vaihtumiseen tai laajentumiseen myös kapellimestariksi […]

Lue lisää Tunne orkesterisi syksyllä 2016: Muusikon tie – mistä tulet, minne menet?

Vaskisoittimet olivat varhaislapsuudessaan merkinantovälineitä: niillä ilmoitettiin saaliin tai vihollisen lähestymisestä, ilmeisesti murrettiin myös muureja—ainakin kuvaannollisesti—ilmoitettiin töiden alkamisesta ja loppumisesta tai vaikkapa postin saapumisesta. Läpi keskiajan ja renessanssin vaskisoittimia käytettiin yksinomaan ulkoilmassa ja sotilasmusiikissa, ainoana poikkeuksena kyllin suuret sisätilat eli kirkot ja katedraalit, joissa pasuunoilla säestettiin kuorolaulua. Vaskisoittimien rooli saattoi olla hyvinkin tärkeä. Saksankielisillä alueilla kaupungit ylläpitivät palkkalistoillaan erityisiä […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 26.5.2016: Postitorvesta vaskisektioon!

Con fuoco piu mosso da capo – termejä ja toteutuksia! Klassisessa musiikissa suorastaan rehottaa erilaisten termien, sanojen ja sanontojen sekamelska. Italiankieli on antanut klassiselle sen perussanaston, esimerkiksi piano – pehmeästi eli hiljaa ja forte – voimakkaasti eli kovaa, crescendo – voimistuen, vaikkapa pianosta forteen. Monet italialaisista termeistä ovat etääntyneet alkuperäisestä merkityksestään, kuten vaikkapa Allegro, joka tarkoittaa iloista, mutta on musiikissa vakiintunut tarkoittamaan pikemmin […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 21.4.2016: Perusasioita tempoillen

Musiikin poljento, tai hienommin rytmikarakteri, on helppo ymmärtää yhteydessä tanssiin. Kummassakin rytmillä on sama rooli: luoda ajassa toistuva kuvio, joka liikuttaa–aivan kirjaimellisesti. Klassisen musiikin rytmikuviot ovat pitkälti perustuneet erilaisille tansseille, menuetin kaltaisille ”korkeille” hovitansseille ja polkan kaltaisille ”matalille” kansantansseille. Ne ovat antaneet rytmikuvioiden lisäksi musiikille myös laajempia muotoja, ja erilaisia tansseja ketjuttamalla on syntynyt sarjoja. […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 24.3.2016: Sarjat, tanssit ja ohjelmallisuus

Jumalanpalvelusmusiikin sekä ylipäätään hengellisen musiikin asema länsimaisen taidemusiikin historiassa on kiistaton, jopa ylivoimainen. Kirkon piiristä ovat ponnistaneet monet hienoimmista säveltäjistä ja muusikoista sekä eräät taidemuodon suurimmista saavutuksista. Kirkon roolista musiikinhistoriassa sekä nykypäivässä keskustelevat bassobaritoni Erkki Rajamäki sekä kuoronjohtaja, professori Matti Hyökki. Tunne orkesterisi -luentoa isännöi tuttuun tapaan toimittaja ja muusikko Ville Komppa, Musiikkitalon Paavo-salissa torstaina […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 25.2.2016: Kirkon helmasta konserttisaliin—lähikuvassa Mendelssohnin oratorio Elias

Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjassa tutustutaan länsimaisen taide-elämän loistavaan saavutukseen – sinfoniaorkesteriin ja koko orkesterilaitokseen. Tunne orkesterisi avaa ovia orkesterilaitoksen taustoihin, tuo uusia näkökulmia ja valottaa yhteismusisoinnin saloja.  Kevät 2016 vietetään perusasioiden äärellä tuttuun tapaan; vuoroin yksityiskohtiin syventyen, vuoroin laajoin siveltimenvedoin maalaillen. Mielenkiintoiset taiteilijavierailut, soivat esimerkit ja kuvat avaavat ovia orkesterimusiikin maailmaan ja muusikon arkeen. Ovatko nuotit […]

Lue lisää Keväällä 2016 sukelletaan partituuriin!

Jean Sibelius tunnetaan erityisesti sinfonioistaan ja viulukonsertostaan, mutta myös laulusäveltäjänä Sibelius oli yksi parhaista. Hän sävelsi lauluja läpi uransa ja kokeili niissä uusia tapoja säveltää ja ilmaista. Laulujen kautta Sibelius näyttäytyy–vähintään siinä missä sinfonioidensa–monipuolisena säveltäjänä, joka ei juuttunut yhteen ilmaisutapaan. Sibeliuksen laulut avaavat runoihin oivaltavia näkökulmia, ja niissä kuuluu läheinen yhteistyö laulajien kanssa. Pianisteillekin Sibeliuksen laulut […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 17.12.2015: Orkesterilaulut

Siihen nähden, kuinka tuttu ja turvallinen asia tämä meidän ”konserttimme” on, sen etymologia on kaikkea muuta kuin selvä. Alkuperäinen sana concerto tullee latinankielen sanasta concertare, joka voi tarkoittaa niin väittelyä, keskustelua kuin yhteistyötä–italiankielessä sen alkuperäinen merkitys on jotakuinkin ”käydä yhteen” tai ”tehdä yhteistyötä”, kuten vaikkapa un concerto di voci in musica eli (laulu)äänten yhteismusisointi, kuten Roomassa sanottiin 1500-luvun alussa. 1600-luvulla concerto […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 12.11.2015: Konsertto – kilpailua ja hengen paloa

Jean Sibeliuksen musiikki on saanut osakseen hyviä ja huonoja tulkintoja, oikein- ja väärinkäsityksiä siinä missä mikä tahansa muukin. Jotain erityistä Sibeliuksen musiikissa silti on, jotain sellaista omaleimaista sävelittelyä, jota ehkä jotkut taiteilijat ovat ajan saatossa ymmärtäneet paremmin, jotkut huonommin. Suomalaisen Sibelius-soiton tradition on jopa väitetty–luultavasti perustellustikin–lähteneen hänen aikansa Helsingin filharmonisen orkesterin teknisistä rajoitteista. Ehkäpä nykyisen […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 15.10.2015: Suuret Sibelius-tulkit