Tunne orkesterisi 25.2.2016: Kirkon helmasta konserttisaliin—lähikuvassa Mendelssohnin oratorio Elias

Jumalanpalvelusmusiikin sekä ylipäätään hengellisen musiikin asema länsimaisen taidemusiikin historiassa on kiistaton, jopa ylivoimainen. Kirkon piiristä ovat ponnistaneet monet hienoimmista säveltäjistä ja muusikoista sekä eräät taidemuodon suurimmista saavutuksista. Kirkon roolista musiikinhistoriassa sekä nykypäivässä keskustelevat bassobaritoni Erkki Rajamäki sekä kuoronjohtaja, professori Matti Hyökki. Tunne orkesterisi -luentoa isännöi tuttuun tapaan toimittaja ja muusikko Ville Komppa, Musiikkitalon Paavo-salissa torstaina 25.2. klo 16.30–18.00.

Sinfoniaorkesterin sekä oopperan säihkyvät asemat länsimaisen taidemusiikin kruununjalokivinä hämärtävät kuvaa musiikin itsensä juurista. Klassisen musiikin historia ulottuu kahden ja puolen tuhannen vuoden taakse kreikkalaisen tragedian huippuvuosiin. Vasta viimeisen viiden sadan vuoden aikana tuo historia on alkanut irtaantua jumaltenpalvonnasta tai kirkon piiristä.

Dionysoksen teatteri Ateenassa
Dionysoksen teatteri Ateenassa

Dionysoksen kunniaksi pidettyjen rituaalien raffinoituneena muotona antiikin tragedia liikkui korkeammissa sfääreissä, jumalten, puolijumalten ja harvojen valittujen ihmisten parissa. Tragedian esityskäytännöistä kumpuavat monet vakiintuneimmista käsitteistämme. Kuoron koroke, orkhestra, on tietysti ilmeinen esimerkki, mutta ehkäpä vielä olennaisempaa on se, että esitystapojen, musiikinteorian, melodian ja harmonian käsitteet ovat suuremmilta osin kotoisin antiikista.

Muusain taiteista nimensä ottaneen musiikin monet muodot siirtyivät keskiajalla kirkon käyttöön. Länsimaiselle taidemusiikille hyvin tyypillinen piire, moniäänisyys ja polyfonia kehittyivät kirkon piirissä keskiajalla samoin kuin nuotinkirjoitus ja suuri osa musiikin muodoista. Renessanssissa oli kysymys klassisen ajan hyveiden ja paheiden—joko kuviteltujen tai todellisten—uudelleentulkinnoista, apollonisesta tai dionysisestä, henkistyneestä tai juovuttavasta mutta yhtä kaikki jumalaista alkuperää olevasta taiteesta.

Maallinen musiikki, erityisesti tanssimusiikki ja balladin kaltaiset laulut kehittyivät vuorovaikutuksessa kirkossa tehtävän musiikin kanssa, mutta hengellinen eli etupäässä kirkkomusiikki säilytti ylivertaisen aseman vähintään 1600-luvulle saakka. Kirkko antoi yleisesti ottaen parhaat mahdollisuudet keskittyä luovuuden viljelyyn.

Gluckin Orfeus ja Eurydike -oopperan ranskankielisen edition kansilehti vuodelta 1774.
Gluckin Orfeus ja Eurydike -oopperan ranskankielisen edition kansilehti vuodelta 1774.

1600-luvulla uusi taidemusiikki, ooppera, nousi kirkon rinnalle musiikin uusien monimuotoisuuksien leikkikenttänä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että oopperakin syntyi uudelleenrakentamaan antiikin tragedioita. Vakava ooppera, italialainen opera seria perustui käytännössä aina antiikin tragedioille. Ja oopperan rinnalla kehittyi kirkko-ooppera, oratorio, sekä jumalanpalvelusmusiikin moninaiset muodot.

Kirkko on säilyttänyt asemansa tärkeänä säveltäjien ja muusikoiden työllistäjänä tähän päivään. Se on monelta osin huolehtinut jatkuvuudesta, pitänyt huolta perinteistä. Wieniläisklassismi oli synteesiä italialaisesta kevyestä (ooppera)tyylistä eli galantista tyylistä, pohjoissaksalaisesta tunteellisuudesta eli Empfindsamkeitista sekä kirkon vaalimasta oppineesta polyfoniasta. Johann Sebastian Bach sävelsi maallisenkin musiikkinsa Jumalan kunniaksi, mutta hänen suurenmoisimmat teoksensa ovat hengellisiä. Bachin (ja Händelin) uudelleenlöytämisestä on kiittäminen niin Haydnin, Mozartin myöhäistyylin suurenmoisuutta kuin Beethovenin ilmiömäisyyttä.

Mozartin Suuren messun c-molli alkua käsikirjoituksesta.
Mozartin Suuren messun c-molli alkua käsikirjoituksesta.

Ja Bachin ja Händelin kirkollisten suurteosten esittäminen lähes sadan vuoden hiljaisuuden jälkeen nousi yhdeksi Felix Mendelssohnin uran tärkeimmistä merkkipaaluista 1830- ja 40-luvuilla. Tuon saavutukseen myötä niin Mendelssohn kuin Robert Schumann intoutuivat kirjoittamaan omat suuret oratorionsa, Schumannin parhaimpiin lukeutuvan teoksen Das Paradies und die Peri sekä Mendelssohnin ehkä suurimman saavutuksen, Elias-oratorion.

Mikä on kirkon rooli nykypäivänä? Entä millaista on suuren oratorion, solisteille, kuorolle ja orkesterille sävelletyn teoksen valmistaminen? Millainen teos on Elias-oratorio? Kirkon helmasta konserttisaliin ovat ponnistaneet myös Tunne orkesterisi -luennon tämänkertaiset vieraat, bassobaritoni ja laulupedagogi Erkki Rajamäki, sekä kuoronjohdon professori, tohtori Matti Hyökki.

Isäntänä tuttuun tapaan toimittaja ja muusikko Ville Komppa. Tunne orkesterisi -luentosarja on osa Musiikkitalon KUULE! –yleisötyöohjelmaa ja luennot pidetään Musiikkitalon orkestereiden Paavo-harjoitussalissa. Vapaa pääsy, tervetuloa mukaan!

Lisätietoja:
Taideyliopiston avoin kampus
Erikoissuunnittelija Mari Karjalainen
Puh. 050 384 3452
https://tunneorkesterisi.wordpress.com

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s