Tunne orkesterisi 21.4.2016: Perusasioita tempoillen

Con fuoco piu mosso da capo – termejä ja toteutuksia!

Klassisessa musiikissa suorastaan rehottaa erilaisten termien, sanojen ja sanontojen sekamelska. Italiankieli on antanut klassiselle sen perussanaston, esimerkiksi piano – pehmeästi eli hiljaa ja forte – voimakkaasti eli kovaa, crescendo – voimistuen, vaikkapa pianosta forteen. Monet italialaisista termeistä ovat etääntyneet alkuperäisestä merkityksestään, kuten vaikkapa Allegro, joka tarkoittaa iloista, mutta on musiikissa vakiintunut tarkoittamaan pikemmin nopeaa tempoa, ei siis välttämättä aina niin iloista.

Mutta monet näistä termeistä ovat varsin ilmeisiä, kuten con fuoco – tulisesti, più mosso – enemmän liikettä eli nopeammin tai varsinkin tuo ohjeista itsestäänselvin eli da capo – alusta. Se, mitä säveltäjä kullakin termillä lopultakin tarkoittaa, jää kuitenkin esittäjän kontolle. Termit ovat aina sidoksissa siihen musiikkiin, jota ne kuvailevat. Vielä enemmän säveltäjä välittää teostensa esittäjille nuottien ja vaikkapa niihin liittyvien artikulaatiomerkintöjen kautta.

Con fuoco ei itsessään vielä tarkoita mitään, ellei esittäjä pysty suhteuttamaan sitä kuvailun kohteeseen. Con fuoco ei siis kehota esittäjää riehumaan, sytyttämään fagottia tuleen tai lisäämään koskettimistolle chiliä, vaan se vaatii esittäjäänsä lisäämään tulta ja tappuraa itse soivaan kudokseen. Miten se tapahtuu, on lopulta jokaisen esittäjän oman tulkinnan varassa.

Mikä ihme muuten on kenraalipaussi? Entä kadenssi? (Onko se jotain sukua dekadenssille?) Mitä soittaja tekee, kun hänen nuotissaan lukee tacet? Ja sittenhän on koko joukko termejä, joita jotkut muusikotkin kavahtavat, kuten vaikkapa sivuteema tai kehittelyjakso.

Kaikenlaista sanastoa liittyy musiikin esittämiseen muutenkin. Soittajat soittavat stemmoistaan, mutta kapellimestarilla on partituuri. Kenraalipaussin ja kenraalibasson lisäksi on myös itse kenraali, korkea-arvoinen viimeinen harjoitus ennen konserttia (eikä kenraalipaussilla tai -bassolla ole sen kanssa mitään tekemistä).

FarSideOnko siis ihme, jos käsiohjelmia lukiessa tulee joskus hieman turhautunut olo. Miksi se Beethoven aina lisää Allegroonsa con brio? Ja mitä ihmettä Mahler tarkoittaa merkitessään Ensimmäisen sinfonian ensiosan Langsam. Schleppend. Wie ein Naturlaut.

Tunne orkesterisi käsittelee perusasioita tempoillen torstaina 21.4. kello 16:30–18 Musiikkitalon Harjoitussali Paavossa. Vieraana on tällä kertaa cembalisti ja musiikin tohtori Annamari Pölhö, ja isäntänä tuttuun tapaan muusikko ja toimittaja Ville Komppa.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy – tervetuloa!

Tunne orkesterisi -luentosarja on osa Musiikkitalon KUULE! -yleisötyöohjelmaa.

Lisätietoja:
Taideyliopiston avoin kampus
Erikoissuunnittelija Mari Karjalainen
Puh. 050 384 3452

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s