Tunne orkesterisi -sarja juhlii satavuotiasta Suomesa suuntaamalla katseet ja kääntämällä korvat keskeisiin suomalaisiin orkesterisäveltäjiin ja esittäjiin. Poimimme lähitarkasteluun muutamia niistä, jotka varsinkin itsenäisyyden alkuaikoina ovat musiikillaan ja toiminnallaan kehittäneet suomalaista musiikkielämää ja edistäneet myös kansainvälistä kanssakäymistä. Tuttuun tapaan puhetta piisaa myös vieraiden – säveltäjien, muusikoiden, kirjailijoiden ja tutkijoiden – omasta työstä ja arjesta. KEVÄÄN 2017 OHJELMA Katse suomalaiseen – päin! […]

Tunne orkesterisi -sarjassa vierailee suomalaisen musiikin päivänä kaksi taiteilijaa, joille säveltäminen on jokapäiväistä toimintaa ja elinehto. Nuorempi heistä, 28-vuotias Lauri Supponen on juuri valmistunut Sibelius-Akatemiasta ja löytämässä omia uriaan, kypsempi, 72-vuotias Leif Segerstam on puolestaan tehnyt vaikuttavan uran kapellimestarina, minkä ohessa hän on myös kanavoinut merkityksiä musiikiksi sävelvalinnoillaan. Ennakkoluulottomuudella ja luontevalla rajojen rikkomisella on kysyntää tämän päivän uudessa […]

Millainen on muusikon tie lapsuuden leikeistä ammattiin? Millaisia valintoja matkalle on mahtunut, mitä huippuhetkiä, sydämen vieneitä teoksia, taiteiljoita ja esikuvia? Miltä näyttää muusikon tulevaisuus? Tervetuloa Tunne orkesterisi -yleisöluennolle torstaina: Musiikkitalon harjoitussali Paavossa klo 16.30–18 kuullaan myös muusikon työstä ja arjesta sekä opitaan muun muassa orkesterin jousiryhmien työskentelystä ja soittajien keskinäisestä työnjaosta. Vieraiksi tulevat tällä kertaa […]

Sellisti Senja Rummukainen ponnahti klassista musiikkia seuraavien tietoisuuteen viimeistään voitettuaan Turun sellokilpailun kaksi vuotta sitten. Kansainvälisestäkin kilpailumenestyksestä nauttinut sellisti soittaa kamarimusiikkia Borea-jousikvartetissa ja on vakioavustaja suomalaisissa sinfoniaorkestereissa. Muusikko Jumalan armosta, on Mats Liljeroos kirjoittanut klarinetisti Harri Mäestä. Vastikään Taideyliopiston Sibelius-Akatemian puupuhallinmusiikin professorina aloittanut Harri on harjoittanut muusikontyötään erityisesti Tapiola Sinfoniettan sooloklarinetistina, mutta merkkipaaluihin lukeutuu myös […]

Venäläiset juuret ja suomalaiset musiikkiopinnot omaava Dima Slobodeniouk aloitti muusikonuransa viulistina, mutta siirtyi opintojensa aikana kapellimestariksi. Dima on noussut viime vuosina kansainvälisesti tunnetuksi nimeksi, mistä kertoo nimitykset Galician sinfoniaorkesterin ja Lahti Sinfonian ylikapellimestariksi—viimeksi mainitussa pestissä Dima on juuri tänä syksynä aloittanut! Hän on esiintynyt Keski-Euroopan merkittävimmillä festivaaleilla ja on kysytty vieras aikamme ykkösorkestereiden edessä. Lisäksi […]

Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjassa tutustutaan länsimaisen taide-elämän loistavaan saavutukseen – sinfoniaorkesteriin ja koko orkesterilaitokseen. Sarja avaa ovia orkesterilaitoksen taustoihin, tuo uusia näkökulmia ja valottaa yhteismusisoinnin saloja. Syksyn 2016 yleisöluennoilla musiikkielämässä näkyvät ja kuuluvat lahjakkuudet kertovat tähänastisesta tiestään. Missä vaiheessa tapahtuivat käänteet, jotka johtivat oman tien löytämiseen? Moniottelija vai yhden tien kulkija? Mikä johti orkesterisoiton vaihtumiseen tai laajentumiseen myös kapellimestariksi […]

Vaskisoittimet olivat varhaislapsuudessaan merkinantovälineitä: niillä ilmoitettiin saaliin tai vihollisen lähestymisestä, ilmeisesti murrettiin myös muureja—ainakin kuvaannollisesti—ilmoitettiin töiden alkamisesta ja loppumisesta tai vaikkapa postin saapumisesta. Läpi keskiajan ja renessanssin vaskisoittimia käytettiin yksinomaan ulkoilmassa ja sotilasmusiikissa, ainoana poikkeuksena kyllin suuret sisätilat eli kirkot ja katedraalit, joissa pasuunoilla säestettiin kuorolaulua. Vaskisoittimien rooli saattoi olla hyvinkin tärkeä. Saksankielisillä alueilla kaupungit ylläpitivät palkkalistoillaan erityisiä […]

Con fuoco piu mosso da capo – termejä ja toteutuksia! Klassisessa musiikissa suorastaan rehottaa erilaisten termien, sanojen ja sanontojen sekamelska. Italiankieli on antanut klassiselle sen perussanaston, esimerkiksi piano – pehmeästi eli hiljaa ja forte – voimakkaasti eli kovaa, crescendo – voimistuen, vaikkapa pianosta forteen. Monet italialaisista termeistä ovat etääntyneet alkuperäisestä merkityksestään, kuten vaikkapa Allegro, joka tarkoittaa iloista, mutta on musiikissa vakiintunut tarkoittamaan pikemmin […]

Musiikin poljento, tai hienommin rytmikarakteri, on helppo ymmärtää yhteydessä tanssiin. Kummassakin rytmillä on sama rooli: luoda ajassa toistuva kuvio, joka liikuttaa–aivan kirjaimellisesti. Klassisen musiikin rytmikuviot ovat pitkälti perustuneet erilaisille tansseille, menuetin kaltaisille ”korkeille” hovitansseille ja polkan kaltaisille ”matalille” kansantansseille. Ne ovat antaneet rytmikuvioiden lisäksi musiikille myös laajempia muotoja, ja erilaisia tansseja ketjuttamalla on syntynyt sarjoja. […]

Jumalanpalvelusmusiikin sekä ylipäätään hengellisen musiikin asema länsimaisen taidemusiikin historiassa on kiistaton, jopa ylivoimainen. Kirkon piiristä ovat ponnistaneet monet hienoimmista säveltäjistä ja muusikoista sekä eräät taidemuodon suurimmista saavutuksista. Kirkon roolista musiikinhistoriassa sekä nykypäivässä keskustelevat bassobaritoni Erkki Rajamäki sekä kuoronjohtaja, professori Matti Hyökki. Tunne orkesterisi -luentoa isännöi tuttuun tapaan toimittaja ja muusikko Ville Komppa, Musiikkitalon Paavo-salissa torstaina […]