Tunne orkesterisi 16.3.2017: Hannikaisten musiikkisuku

Taipumus ja palo taiteen tekemiseen kulkeutuu usein sukupolvelta toiselle – ja taiteilijat tapaavat myös löytää puolisoita taiteilijoista. Näin muodostuu taiteilijasukuja, joilla saattaa olla huomattavakin rooli ja merkitys Suomen kaltaisen pienen maan kulttuurielämälle. Yksi tällainen, pääasiassa muusikoista koostuva taiteilijasuku ovat Hannikaiset. Suomalaisen musiikkikasvatuksen pioneerin, kuoromiehen ja rakastetun laulusäveltäjän P.J. Hannikaisen (1854–1924) jälkikasvussa on useita ammattimuusikoita, säveltäjiä […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 16.3.2017: Hannikaisten musiikkisuku

Tunne orkesterisi 16.2.2017: Uuno Klami ja maailmansotien välinen aika

Tunne orkesterisi -sarja jatkaa 1900-luvun suomalaisen musiikkielämän tarkastelua Uuno Klamin säveltäjänuran ja teosten kautta. Mitkä olivat Klamin omia esikuvia, mitä teoksia hän kuuli opiskellessaan Pariisissa? Millainen oli suomalaisen musiikin ajanhenki 1920- ja 30-luvuilla–tai Toisen Maailmansodan 40-luvulla, jolloin Klami sävelsi keskeisimpiin orkesteriteoksiinsa lukeutuvat Kalevala-sarjan ja Viulukonserton? Uuno Klamista, hänen musiikistaan ja sen esittämisestä kertovat Tunne orkesterisi […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 16.2.2017: Uuno Klami ja maailmansotien välinen aika

Tunne orkesterisi 19.1.2017 Suomalaisia viulukonserttoja

Kevään 2017 Tunne orkesterisi -sarjassa suunnataan katse suomalaiseen päin. Suomalainen musiikkielämä on ollut läpi 1900-luvun muutakin kuin Sibeliusta ja tämän päivän suomalaismuusikot ja -säveltäjät elävät ja työskentelevät globaalissa ympäristössä. Kevään ensimmäisellä luennolla erityiskäsittelyyn pääsevät suomalaiset viulukonsertot, joihin tutustutaan kahden taiteilijan kautta: Magnus Lindberg on säveltänyt kaksi viulukonserttoa, joista toinen ja uudempi saa keskiviikkona 18.1. Suomen ensiesityksensä Radion […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 19.1.2017 Suomalaisia viulukonserttoja

Keväällä 2017 suunnataan katseet satavuotiaan Suomen orkesterisäveltäjiin ja esittäjiin

Tunne orkesterisi -sarja juhlii satavuotiasta Suomesa suuntaamalla katseet ja kääntämällä korvat keskeisiin suomalaisiin orkesterisäveltäjiin ja esittäjiin. Poimimme lähitarkasteluun muutamia niistä, jotka varsinkin itsenäisyyden alkuaikoina ovat musiikillaan ja toiminnallaan kehittäneet suomalaista musiikkielämää ja edistäneet myös kansainvälistä kanssakäymistä. Tuttuun tapaan puhetta piisaa myös vieraiden – säveltäjien, muusikoiden, kirjailijoiden ja tutkijoiden – omasta työstä ja arjesta. KEVÄÄN 2017 OHJELMA Katse suomalaiseen – päin! […]

Lue lisää Keväällä 2017 suunnataan katseet satavuotiaan Suomen orkesterisäveltäjiin ja esittäjiin

Tunne orkesterisi 8.12.2016 Lauri ja Leif

Tunne orkesterisi -sarjassa vierailee suomalaisen musiikin päivänä kaksi taiteilijaa, joille säveltäminen on jokapäiväistä toimintaa ja elinehto. Nuorempi heistä, 28-vuotias Lauri Supponen on juuri valmistunut Sibelius-Akatemiasta ja löytämässä omia uriaan, kypsempi, 72-vuotias Leif Segerstam on puolestaan tehnyt vaikuttavan uran kapellimestarina, minkä ohessa hän on myös kanavoinut merkityksiä musiikiksi sävelvalinnoillaan. Ennakkoluulottomuudella ja luontevalla rajojen rikkomisella on kysyntää tämän päivän uudessa […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 8.12.2016 Lauri ja Leif

Tunne orkesterisi 10.11.2016: Paula ja Klaus

Millainen on muusikon tie lapsuuden leikeistä ammattiin? Millaisia valintoja matkalle on mahtunut, mitä huippuhetkiä, sydämen vieneitä teoksia, taiteiljoita ja esikuvia? Miltä näyttää muusikon tulevaisuus? Tervetuloa Tunne orkesterisi -yleisöluennolle torstaina: Musiikkitalon harjoitussali Paavossa klo 16.30–18 kuullaan myös muusikon työstä ja arjesta sekä opitaan muun muassa orkesterin jousiryhmien työskentelystä ja soittajien keskinäisestä työnjaosta. Vieraiksi tulevat tällä kertaa […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 10.11.2016: Paula ja Klaus

Tunne orkesterisi 13.10.2016: Senja ja Harri

Sellisti Senja Rummukainen ponnahti klassista musiikkia seuraavien tietoisuuteen viimeistään voitettuaan Turun sellokilpailun kaksi vuotta sitten. Kansainvälisestäkin kilpailumenestyksestä nauttinut sellisti soittaa kamarimusiikkia Borea-jousikvartetissa ja on vakioavustaja suomalaisissa sinfoniaorkestereissa. Muusikko Jumalan armosta, on Mats Liljeroos kirjoittanut klarinetisti Harri Mäestä. Vastikään Taideyliopiston Sibelius-Akatemian puupuhallinmusiikin professorina aloittanut Harri on harjoittanut muusikontyötään erityisesti Tapiola Sinfoniettan sooloklarinetistina, mutta merkkipaaluihin lukeutuu myös […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 13.10.2016: Senja ja Harri

Tunne orkesterisi 15.9.2016: Dima ja Johannes

Venäläiset juuret ja suomalaiset musiikkiopinnot omaava Dima Slobodeniouk aloitti muusikonuransa viulistina, mutta siirtyi opintojensa aikana kapellimestariksi. Dima on noussut viime vuosina kansainvälisesti tunnetuksi nimeksi, mistä kertoo nimitykset Galician sinfoniaorkesterin ja Lahti Sinfonian ylikapellimestariksi—viimeksi mainitussa pestissä Dima on juuri tänä syksynä aloittanut! Hän on esiintynyt Keski-Euroopan merkittävimmillä festivaaleilla ja on kysytty vieras aikamme ykkösorkestereiden edessä. Lisäksi […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 15.9.2016: Dima ja Johannes

Tunne orkesterisi syksyllä 2016: Muusikon tie – mistä tulet, minne menet?

Tunne orkesterisi -yleisöluentosarjassa tutustutaan länsimaisen taide-elämän loistavaan saavutukseen – sinfoniaorkesteriin ja koko orkesterilaitokseen. Sarja avaa ovia orkesterilaitoksen taustoihin, tuo uusia näkökulmia ja valottaa yhteismusisoinnin saloja. Syksyn 2016 yleisöluennoilla musiikkielämässä näkyvät ja kuuluvat lahjakkuudet kertovat tähänastisesta tiestään. Missä vaiheessa tapahtuivat käänteet, jotka johtivat oman tien löytämiseen? Moniottelija vai yhden tien kulkija? Mikä johti orkesterisoiton vaihtumiseen tai laajentumiseen myös kapellimestariksi […]

Lue lisää Tunne orkesterisi syksyllä 2016: Muusikon tie – mistä tulet, minne menet?

Tunne orkesterisi 26.5.2016: Postitorvesta vaskisektioon!

Vaskisoittimet olivat varhaislapsuudessaan merkinantovälineitä: niillä ilmoitettiin saaliin tai vihollisen lähestymisestä, ilmeisesti murrettiin myös muureja—ainakin kuvaannollisesti—ilmoitettiin töiden alkamisesta ja loppumisesta tai vaikkapa postin saapumisesta. Läpi keskiajan ja renessanssin vaskisoittimia käytettiin yksinomaan ulkoilmassa ja sotilasmusiikissa, ainoana poikkeuksena kyllin suuret sisätilat eli kirkot ja katedraalit, joissa pasuunoilla säestettiin kuorolaulua. Vaskisoittimien rooli saattoi olla hyvinkin tärkeä. Saksankielisillä alueilla kaupungit ylläpitivät palkkalistoillaan erityisiä […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 26.5.2016: Postitorvesta vaskisektioon!