Ranskalainen kirjallisuusteoreetikko ja filosofi Roland Barthes (1915–1980) on kirjoittanut, että kuunnellessaan Schumannin Kreislerianaa hän ei itse kuule yhtään nuottia, yhtään teemaa, yhtään melodian kaarrosta, musiikillista syntaksia, mitään merkitystä, yhtikäs mitään, minkä varassa voisin älyllisesti hahmottaa teoksen rakenteen. Ei, sillä se mitä kuulen on iskuja: kuulen sen, mikä sykkii ruumissa, mikä takoo ruumista, tai paremmin: kuulen tämä ruumiin, […]

Torstaina 27.9.2012 Tunne orkesterisi -luentosarjan vieraaksi saapuvat aivotutkija Minna Huotilainen ja käyrätorvitaiteilija Esa Tapani. Johdattelin luennon aiheisiin jo taannoin kirjoittamassani uutisessa, mutta tässä on kiinnostuneille vielä pieni lisätehtävä. Toisin kuin luulisi äkkiseltään luulisi, orkesterimuusikon työ on muutakin kuin nuottikuvan toteuttamista kapellimestarin tiukassa ohjauksessa: siinä tulee olla myös luova. Orkesterimuusikko joutuu työssään jatkuvasti muuttamaan suhtautumistaan nuottikuvaan sen […]

Musiikki ja aivot 27.9.2012 — vieraina aivotutkija Minna Huotilainen ja käyrätorvitaiteilija Esa Tapani Viimeisimmän aivotutkimuksen perusteella ihmisellä on varsin monia keinoja säädellä omaa fysiologiaansa. Jo pienestä lapsesta pitäen ihminen voi vaikuttaa omiin mielialoihinsa ja osaa käyttää siihen välineitä, joista tärkeimmät vaikuttaisivat olevan musiikki ja liikunta. Aivotutkimus on pyrkinyt löytämään vastauksia siihen, miten pienestä pitäen — […]

Musiikkitalon Tunne orkesterisi -luentosarjan syksyn 2012 aiheet ja vierailijat ovat nyt varmistuneet. Luentosarjassa valotetaan musiikillisia ilmiöitä sisältä ja ulkoa, soivasta tilasta, liikkeestä ja kuvasta. Luennoille tulee vieraiksi alojensa erikoistuntijoita; alla mainittujen lisäksi jokaisella luennolla on keskustelemassa myös orkesterimuusikoita Musiikkitalon orkestereista. 27.9.2012 Musiikki ja aivot — vieraana prof. Minna Huotilainen 25.10.2012 Musiikki ja liike — vieraana […]

Kun julkisia konserttisaleja alunperin, 1700-luvun loppupuolelta ryhdyttiin rakentamaan, päällimmäisenä oli kai musiikkia rakastavien kauppiaiden ja mesenaattien ajatus ajanmukaisesta tilasta, joka palvelisi juuri sen ajan konserttiyleisöä. Ja koska vanhaa musiikkia ei ollut vielä ”löydetty”, palvelivat nämä tilat oman aikansa musiikkia ja säveltäjiä. Vielä 1800-luvulla kaupungit saattoivat suorastaan kilpailla uusinta musiikkia esittävillä areenoillaan: Gewandhaus,  Grosser Musikverainsaal, Concertgebouw… […]

Tunne orkesterisi -luentosarjan maaliskuun luento on otsikoitu ”Klassisen musiikin rakenteet ja muodot — Mitä musiikin kuuntelijan on hyvä tietää musiikin terminologiasta?”. Jotta pääsisimme kysymyksen ”mitä on hyvä tietää” alkulähteille, meidän pitää ensin pohtia, mitä tuolla tietämisellä oikein saavutetaan. Kysymys ei ole kovin hankala silloin, kun kuulija pitää kuulemastaan: ”Minä pidin konsertista, vaikka en klassisesta musiikista mitään […]

Kun kuuntelemme musiikkia, se herättää meissä tuntemuksia, mielleyhtymiä ja muistoja sekä haastaa aivojamme älyllisesti (enemmän tai vähemmän). Erotamme esimerkiksi sävelkorkeuksia, erilaisia sointeja sekä näistä juontuvia ajallisia tapahtumia: melodioita, musiikillisia jaksoja, jotka paitsi tuovat tunnekokemuksia myös herättävät mielikuvituksemme seikkailuihin ja erilaisiin mielenmaisemiin. Musiikillisten tapahtumien yksityiskohtien seuraamista helpottaa se, että kuulemamme ääni-ilmiöt kietoutuvat omanlaisiinsa, toisistaan erottuviin asuihin: […]