Kalevi Aho (s. 1949) on Suomen tunnetuimpia ja tuotteliaimpia nykysäveltäjiä. Hänen läpimurtonsa tapahtui jo vuonna 1971 Jorma Panulan johtaman Helsingin kaupunginorkesterin kantaesittämällä ensimmäisellä sinfonialla. 1970-luvun uusklassisen, muun muassa Shostakovitshilta vaikutteita saaneen alkuvaiheen jälkeen Aho on vakiinnuttanut paikkansa yhtenä tärkeimmistä modernisteistamme, jonka teoksiin on tullut myös vaikutteita maailman muista klassisista musiikkikulttuureista. Orkesterimusiikilla on Ahon tuotannossa keskeinen asema: 15 sinfonian lisäksi siihen kuuluu useita sinfonisia teoksia sekä konserttoja lähes kaikille sinfoniaorkesterin soittimille; erityisesti 2000-luvulla, Sharon Bezalylle kirjoitetun huilukonserton jälkeen Aho onkin profiloitunut konserttosäveltäjänä.
Klarinettikonserton ”mysteeriset tremolot”
Yksi Ahon esitetyimmistä konsertoista 2000-luvulla on Martin Fröstille vuonna 2005 valmistunut klarinettikonsertto, joka sai ensiesityksensä Osmo Vänskän johtaessa BBC Symphony Orchestraa valmistumista seuraavana vuonna. Oheisessa Youtube-katkelmassa kuullaan teoksen toisen osan soolokadenssia ”mysteerisine tremoloineen”:
Klarinettikonserton tilaus syntyi Fröstin saatua Borletti-Buitoni-Trustin tunnustuspalkinnon. Ohessa säätiön tuottama dokumentti klarinettikonsertosta. Siinä Aho muun muassa kertoo ihmettelevänsä, miksi nykyisin jotkut säveltäjät kieltävät kauneuden uudessa musiikissa. Aho jatkaa: ”Minusta kaiken pitäisi olla avointa […] ilman tabuja”. Hän kertoo myös sävellysprosessistaan: ”Aloitan tahdista yksi ja jatkan viimeiseen. En tee lainkaan luonnoksia. Vain kokonaista partituuria alusta loppuun.” Aho kuitenkin muistuttaa kokemuksen karttumisen sekä itsekriittisyyden tärkeydestä. Hän kertoo vaikutteistaan: kirjailijoista läheisiä ovat Dostojevski sekä saksalainen nobelisti Günter Grass, mutta ideat voivat tulla myös pohjolan luonnosta tai yhteiskunnasta, jossa elämme. Kaunis melodiakin voi toimia lähtökohtana. Sävellystyylin Aho sanoo kumpuavan juuri ideasta, jolloin jokainen teos on hieman erilainen. Konserttosäveltämisessä Aho korostaa soitintuntemusta: ”Minun täytyy tuntea [tietää] soittimen sielu”, sekä kertoo kuinka konserton tilanneen solistin — Martin Fröstin — persoonallisuuskin vaikuttaa lopputulokseen. Oheisessa dokumentissa on myös katkelmia muun muassa Ahon 1980-luvun suurteoksesta, Hyönteiselämää-oopperasta.
Helmikuun ennakkotehtävä: mitä haluat kysyä säveltäjä Kalevi Aholta?
Helmikuun ennakkotehtävänä on miettiä, mitä itse haluaisit kysyä säveltäjä Kalevi Aholta. Se voi olla jotain sävellystyöhön liittyvää, se voi koskea yksittäistä teosta tai teoslajia, tai sitten voit kysyä Aholta säveltäjänä olemisesta yleisesti. Kalevi Ahohan on kirjoittanut yhteiskunnallisia esseitä, toimittanut julkaisuja ja kirjoittanut yhdessä Marjo Valkosen kanssa Uuno Klamin elämänkerran. Säveltäjä omaa vahvoja mielipiteitä — voimme keskustella myös niistä!
Tässä vielä katkelma Osmo Vänskän johtaman Minnesota Symphony Orchestran tilauksena syntyneestä orkesteriteoksesta Minea (2008) — katkelmassa Osmo Vänskä johtaa Sinfonia Lahtea:
1990-luvulla Lahti Sinfonian residenssisäveltäjäksi Ahon kutsunut Osmo Vänskä on ollut Kalevin Ahon tärkeimpiä taiteellisia yhteistyökumppaneita jo hyvinkin kahdenkymmenen vuoden ajan. Vänskä johti Ahon klarinettikonserton Minnesotassa vuosi sitten. Tässä hän kertoo teoksesta:
Tunne orkesterisi 