Sinfonian ensimmäistä osaa seuraa yleensä hidas osa, vakava Grave, verkkainen Adagio tai käyvä Andante. Tiiviin ja intensiivisen avausosan jälkeen on aika hengähtää ja antaa musiikin hengittää ja laulaa.
Tunne orkesterisi sukeltaa nyt sinfonioiden hitaiden osien sisuksiin: hitaat osat olivat mukana sinfoniassa alusta asti, ja ne jäljittelivät usein ooppera-aarioita – siitä niiden laulavuus, cantabile.
Kun sinfoniat kasvoivat kohti 1700-luvun loppua, hitaiden osien muoto syveni – esimerkiksi Joseph Haydnilla niihin tuli mukaan selvästi erottuva, kontrastoiva väliosa. Beethovenin hitaat osat olivat jo yhtä suuria ja monikerroksisia kuin ensimmäisetkin, ja hänen jälkeensä moni romanttinen sinfonia tunnetaan jopa parhaiten hitaasta osastaan.
Mitä kaikkea moniosaisuus tuo tullessaan? Mihin tarvitaan levollista laulua? Minkälaista sellaista on tulkita orkesterin edessä? Mitä moniosaisuudelle ja hitaille osille tapahtui 1900-luvulla ja Toisen maailmansodan jälkeen?
Muun muassa näistä teemoista keskustelemme ensi torstaina, vieraidemme kapellimestari Dalia Stasevskan ja säveltäjä Ville Raasakan kanssa.
Tervetuloa tuttuun paikkaan, Musiikkitalon Paavo-saliin klo 16.30-18!
Tunne orkesterisi 