Kapellimestarikoulutus on yksi Sibelius-Akatemian orkesteritoiminnan yli satavuotisen historian suurimpia menestyksiä. Vuonna 2020 orkesterinjohdon professorina aloittanut Sakari Oramo jatkaa kunniakasta perinnettä Okko Kamun, Jorma Panulan, Eri Klasin, Leif Segerstamin ja Atso Almilan jalanjäljissä. Mitä kapellimestarikoulutukselle kuuluu tällä hetkellä, ja mihin suuntaan professori Oramo sekä nuoret kapellimestariopiskelijat Erle Kont ja Elisar Riddelin näkevät koulutuksen kehittyvän tulevaisuudessa?

Tunne orkesterisi -sarjan muutosten ja muuntumisten vuosi sukeltaa syvemmälle merkitysten merkilliseen maailmaan. Musiikin sisäiset viestit – onko niitä ja millaisia ne ovat? Miten musiikin merkitykset ja musiikista puhuminen ovat muuttuneet eri aikoina, ja miten ne vaikuttavat musiikin vastaanottamiseen? Musiikkitieteen emeritusprofessori Eero Tarasti sekä Jyväskylän yliopiston emeritarehtori, puheviestinnän professori Aino Sallinen johdattelevat meidät lajien, termien ja […]

Tunneilmaisuun ja -puheeseen sekä tarinallisuuteen kiinnitetään meidän ajassamme paljon huomiota. Yksilöllinen kokemus koetaan tärkeäksi, ja eri näkökulmien esiin nostaminen nähdään hyveenä. Miten nuoret säveltäjät, kuten Cecilia Damström ja Lauri Supponen kokevat sävellystyöstään ja sävellyksistään puhumisen – luoko tämä aika erityisen paineen säveltäjille selittää musiikkiaan? Ja miten he itse kuuntelevat musiikkia?

Säveltäjä-muusikot Sanna Salmenkallio ja Lauri Porra liikkuvat musiikinlajien, tekemisen, luomisen ja esittämisen välisessä maastossa, erilaisissa projekteissa, erilaisten muusikoiden ja tekijöiden kanssa. He ovat kummatkin esiintyviä muusikoita, mutta ennen kaikkea he ovat säveltäjiä – ja nimenomaan freelancereita, itsensätyöllistäjiä. Millaista luovan kameleontin työ on – ja kuinka suuri osa säveltäjän työstä lopulta tapahtuukaan työhuoneella säveltäen?

Orkestereiden toimintaympäristö sekä orkestereihin kohdistuvat odotukset ovat monella tapaa muutoksessa. Millaiseksi ammattimuusikoista koostuvan orkesterin merkitys koetaan suurten kaupunkien ulkopuolella? Ja millaiseksi eri kokoiset suomalaiset orkesterit, esimerkiksi rahoituksestaan tai yleisöpohjastaan riippuen, itse kokevat tehtävänsä, työnsä ja toimintansa arvot? Onko joidenkin orkestereiden helpompi keskittyä taiteen tekoon toisten joutuessa taiteilemaan olemassaolonsa edellytysten kanssa?