Olipa kyse sitten saksalaisten itsensä kirjoittamasta musiikinhistoriasta tai saksalaisen kielialueen ulkopuolisista näkemyksistä, saksan kieli kaikuu vahvasti klassisen musiikin suuressa romanttisessa kertomuksessa. Myös kotoinen Sibelius-Akatemiamme sai alkunsa saksalaista mallia mukaillen. Miltä saksalaisuus vaikuttaa nykyisin – vievätkö kaikki tiet edelleen Saksaan?

Habsburgien Wien on saanut klassisen musiikin historiassa aivan oman asemansa, ja niinpä on luontevaa aloittaa Tunne orkesterisi -syksyn 2024 saksalainen teema juuri Wienistä. Mikä teki Wienistä niin tärkeän, ja missä määrin kaupungin asema erityisesti 1700- ja 1800-lukujen taitteen musiikillisena keskuspaikkana on perusteltu – niin, että puhumme kokonaisesta tyylikaudesta wieniläisklassismina?

Tunne orkesterisi -yleisösarjan syksyssä on kaksi toisiinsa kietoutuvaa teemaa. Perehdymme saksalaisten vaikutteiden merkitykseen suuren romanttisen sinfoniaorkesterin kehityksessä. Luvassa on Wienin torvea ja kansallisten vaikutteiden kohtaamisen tarkastelua. Näissä merkeissä perehdymme myös 1800-luvun musiikkielämän kehityksen osana tapahtuvaan muusikon koulutukseen. Esimerkki löytyy läheltä: Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus, joka täyttää tänä vuonna 140 vuotta!

Tunne orkesterisi -sarjan toukokuun vierailla on mitä parhain näköala sinfonisiin kertomuksiin ja niiden soinnin rakentamiseen: säveltäjä ja orkestroinnin opettaja Matthew Whittallin uunituore urkusinfonia Joy sai kantaesityksensä juuri Radion sinfoniaorkesterin konsertissa; kapellimestari, kuoronjohtaja ja professori Nils Schweckendiek puolestaan valmentaa Musiikkitalon kuoroa – samaisen konsertin Beethovenin ”Oodista ilolle” tämän viikon suurteokseen, Mahlerin ”Tuhannen sinfoniaan”. Gustav Mahlerin kuuluisan […]

Urkureiden mukaan urut yleensä tahtovat jäädä orkesterin jalkoihin – mutta Musiikkitalon uusien urkujen kohdalla voi käydä pikemminkin toisin päin. Mitä orkesterimuusikot tuumaavat uusista uruista – ja miten urut eroavat muista kosketinsoittimista orkesterissa?

Musiikin ja sanan liitto lienee väkevimmillään kirkolliseen yhteyteen kirjoitetussa sekä ylipäätään luonteeltaan hengellisessä musiikissa. Musiikilla on ollut elintärkeä rooli kirkon historiassa, yhteenkuuluvuuden tunteen luomisesta hengellisen sanoman välittämiseen, ja sakramenttien sekä jokaisen elämään liittyvien rituaalien ja siirtymien juhlistamisesta sisäisiin hengen ja hengellisyyden ilmauksiin.

Ohjelmamusiikiksi alettiin 1800-luvulla kutsua teoksia, joiden lähtökohtana oli runollinen, kuvaileva tai kertova aihe. Ohjelmallista eli ylipäätään soivien sävelten ulkopuoliseen aihepiiriin kytkeytyvää musiikkia on kuitenkin ollut aina, oli aihepiirinä sitten lintujen laulu, Don Quixote tai ilmastohätätila.

Tunne orkesterisi -yleisösarjan keväässä 2024 käydään keskustelua Musiikkitalon konserttisalin uusien urkujen tiimoilta – sekä toisaalta sukelletaan ohjelmamusiikin maailmaan!

Sanotaan, että hyvä konserttisali on kuin soitin jo itsessään. Mutta mikä saa sen soimaan, kuka sitä soittaa? Helsingin Musiikkitalon konserttisalissa on tapahtunut vuoden 2023 aikana suuri muutos: sali on saanut aivan ikioman soittimen, jota kukaan ei voi ottaa siltä pois! Vuodenvaihteessa käyttöön vihittävät urut lupaavat nostavat Musiikkitalon konserttisalin maailman hienoimpien salien joukkoon.