Tunne orkesterisi 6.2.2025: Pohjoismaat – perässähiihtäjistä suunnannäyttäjiksi

Tunne orkesterisi -sarjan Grand Tour kääntää katseensa koilliseen Eurooppaan. Pohjoismaista lähdettiin ammentamaan oppia ja sivistystä Keski- ja Etelä-Euroopasta satoja vuosia, ennen kuin virtaukset alkoivat toden teolla kääntyä myös toiseen suuntaan, aidoksi vuorovaikutukseksi. Tästä keskustellaan helmikuun vieraiden, professori ja rehtori emeritus Gustav Djupsjöbackan sekä taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schrekin kanssa.

Eurooppalaisen kulttuurihistorian näkökulmasta Pohjoismaat ovat pitkään olleet periferiaa. Kaukaa koillisesta on matkustettu oppiin pitkiäkin matkoja, ammentamaan tietoa ja viisautta eurooppalaisen sivistyksen lähteiltä. Jopa vanhat kuningaskunnat Tanska ja Ruotsi ovat ennemminkin olleet työllistäjiä muualta tulleille kuin suoranaisia kulttuurin suunnannäyttäjiä.

Mitä lähemmäs 1900-lukua tullaan, sitä enemmän pohjoinen ulottuvuus ja pohjoismaisuus alkaa kuitenkin kiinnostaa myös vanhojen kulttuurien kasvatteja. 1800-luvun lopulla kansainväliseen maineeseen nousseet Norjan Ibsen, Grieg ja Munch, Ruotsin Strindberg ja Alfvén, Suomen Edelfelt, Sibelius ja Tanskan Nielsen ammensivat oppinsa vielä paljolti ulkomailta. Mutta heidän jalanjäljissään kasvoi pohjoismaisen taiteen ja kulttuurin sukupolvia, jotka saivat nauttia kotimaisen koulutuksen ja kulttuurielämän kasvun hedelmistä – ja jakaa niitä myös kansainvälisesti.

Toisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaat ovatkin olleet Euroopassa ja laajemminkin ennemminkin kulttuurin ja henkisen pääoman vetureita ja suunnannäyttäjiä kuin iänikuisia perässähiihtäjiä. Millaisia vaiheita pohjoismainen taide- ja kulttuurielämä kävi läpi aikuistuessaan? Mihin lähdettiin hakemaan oppia – ja missä alettiin saada jalansijaa tasavertaisina? Millaisia rajoja samalla koeteltiin – maantieteellisten rajojen lisäksi?

Pitkän uran pianistina niin laulumusiikin parissa kuin opettajana tehnyt Gustav Djupsjöbacka on kirjoittanut myös mm. Sibeliuksen yksinlauluista, ja Hanna-Reetta Schreck on puolestaan tullut taiteen ystäville tutuksi erityisesti kiitetyn Ellen Thesleff -elämäkerran Minä maalaan kuin jumala kirjoittajana. Tule mukaan kuulemaan heidän mietteitään ja osallistumaan keskusteluun torstaina 6.2. klo 16.30–18.00 Musiikkitalon Paavo-harjoitussalissa! Isäntänä toimii tuttuun tapaan muusikko, pedagogi ja toimittaja Ville Komppa, ja tilaisuuteen on vapaa pääsy.

Lue lisää Tunne orkesterisi -sarjan kevään 2025 Grand Tourista täältä.

Musiikkitalo, harjoitussali Paavo, Mannerheimintie 13 a (pohjakerros)

Sarjaa isännöi muusikko, pedagogi ja toimittaja Ville Komppa.

VAPAA PÄÄSY

Tunne orkesterisi -luentosarja on osa Musiikkitalon yleisötyöohjelmaa.

Lisätietoja:

Taideyliopiston avoin kampus

Hanna Paananen

Puh. 050 456 8145

http://tunneorkesterisi.com

Oikeudet muutoksiin pidätetään.