Italiaa pidettiin musiikin Parnassoksena myöhäisrenessanssista, 1500-luvun lopulta lähtien kahdensadan vuoden ajan tai jopa pidempään. Italiasta lähtivät liikkeelle monet musiikin uudistukset ja keksinnöt – kuten oopperan nousu musiikin kuningaslajiksi sekä viulun kukoistus soittimista suurimpana. Italiasta tulivat hienoimmat muusikot, laulajat ja säveltäjät, jotka tekivät italiasta klassisen musiikin kielen numero uno ympäri Eurooppaa ja uutta maailmaa.

Lue lisää Tunne orkesterisi 9.1.2025: Italia – eurooppalaisen musiikin alkulähteillä

Menneiden vuosisatojen sivistyneistölle oli tärkeää matkustaa vähintään kerran elämässä eurooppalaisen kulttuurin alkulähteille. Onnekkaimmat saivat tehdä monta kuukautta kestävän Grand Tourin monta kertaa elämässään – aina hieman eri kautta Eurooppaa kiertäen. Tunne orkesterisi -sarja juhlistaa 15. toimintavuottaan tekemällä oman Grand Tourinsa keväällä 2025. Hyppää kyytiin!

Lue lisää Tunne orkesterisi kevät 2025: Grand Tour!

Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus on jo pitkään toiminut tärkeänä väylänä kohti musiikin ammattiopintoja. Suuri osa Suomen eturivin muusikoista ja musiikintekijöistä on entisiä nuorisokoulutuslaisia. Tälläkin hetkellä toista sataa teini-ikäistä saa oppia Sibelius-Akatemian parhailta opettajilta – sekä toisiltaan, sillä yhdessä soittaminen ja yhdessäolo ovat iso osa nuorisokoulutusta.

Lue lisää Tunne orkesterisi 5.12.2024: Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus 140 vuotta!

Romantiikan vuosisadan, 1800-luvun lopun monia virtauksia on miltei mahdoton niputtaa yhden otsikon alle. Kansallisromantiikka on kuitenkin sekä musiikin että kuvataiteen historiassa toistuva termi. Mitä kansallisromantiikalla tarkoitetaan? Kuvaako se sananmukaisesti erilaisia kansallisia virtauksia, tai voiko sitä ylipäätään kovin kattavasti käyttää tässä tarkoituksessa? Tunne orkesterisi -sarja saa marraskuun vieraikseen kaksi tutkijaa, toisen musiikin ja toisen kuvataiteen alalta. […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 21.11.2024: Romantiikkaa ja kansallisromantiikkaa

Olipa kyse sitten saksalaisten itsensä kirjoittamasta musiikinhistoriasta tai saksalaisen kielialueen ulkopuolisista näkemyksistä, saksan kieli kaikuu vahvasti klassisen musiikin suuressa romanttisessa kertomuksessa. Myös kotoinen Sibelius-Akatemiamme sai alkunsa saksalaista mallia mukaillen. Miltä saksalaisuus vaikuttaa nykyisin – vievätkö kaikki tiet edelleen Saksaan?

Lue lisää Tunne orkesterisi 17.10.2024: Kaikki tiet vievät Saksaan

Habsburgien Wien on saanut klassisen musiikin historiassa aivan oman asemansa, ja niinpä on luontevaa aloittaa Tunne orkesterisi -syksyn 2024 saksalainen teema juuri Wienistä. Mikä teki Wienistä niin tärkeän, ja missä määrin kaupungin asema erityisesti 1700- ja 1800-lukujen taitteen musiikillisena keskuspaikkana on perusteltu – niin, että puhumme kokonaisesta tyylikaudesta wieniläisklassismina?

Lue lisää Tunne orkesterisi 12.9.2024: Wien – risteyspaikka ja hedelmöittäjä

Tunne orkesterisi -yleisösarjan syksyssä on kaksi toisiinsa kietoutuvaa teemaa. Perehdymme saksalaisten vaikutteiden merkitykseen suuren romanttisen sinfoniaorkesterin kehityksessä. Luvassa on Wienin torvea ja kansallisten vaikutteiden kohtaamisen tarkastelua. Näissä merkeissä perehdymme myös 1800-luvun musiikkielämän kehityksen osana tapahtuvaan muusikon koulutukseen. Esimerkki löytyy läheltä: Sibelius-Akatemian nuorisokoulutus, joka täyttää tänä vuonna 140 vuotta!

Lue lisää Tunne orkesterisi syksy 2024: Saksasta on saatu paljon!

Tunne orkesterisi -sarjan toukokuun vierailla on mitä parhain näköala sinfonisiin kertomuksiin ja niiden soinnin rakentamiseen: säveltäjä ja orkestroinnin opettaja Matthew Whittallin uunituore urkusinfonia Joy sai kantaesityksensä juuri Radion sinfoniaorkesterin konsertissa; kapellimestari, kuoronjohtaja ja professori Nils Schweckendiek puolestaan valmentaa Musiikkitalon kuoroa – samaisen konsertin Beethovenin ”Oodista ilolle” tämän viikon suurteokseen, Mahlerin ”Tuhannen sinfoniaan”. Gustav Mahlerin kuuluisan […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 30.5.2024: Miten suuret kertomukset soivat?

Urkureiden mukaan urut yleensä tahtovat jäädä orkesterin jalkoihin – mutta Musiikkitalon uusien urkujen kohdalla voi käydä pikemminkin toisin päin. Mitä orkesterimuusikot tuumaavat uusista uruista – ja miten urut eroavat muista kosketinsoittimista orkesterissa?

Lue lisää Tunne orkesterisi 25.4.2024: Urut orkesterissa – kumpi voittaa?