Syksyn 2025 aikana Tunne orkesterisi -sarjassa on puhuttu solismista niin orkesterin sisällä kuin sen edessäkin. Päätämme solisti-teemamme tällä erää solisteista puhutuimpiin, voisipa sanoa soolokirjallisuuden kuninkaallisiin, eli pianisteihin.

Lue lisää Tunne orkesterisi 11.12.2025: Pianistit – suuret yksinäiset

Mitä kaikkea sinfoniakonsertin ympärillä tapahtuu – ketkä kaikki ovat sitä tekemässä ja millaista yhteistyö orkestereiden ja orkesterimuusikoiden kanssa on? Tammikuussa 2026 pyöreät 15 vuotta täyttävä Tunne orkesterisi -sarja viettää juhlakevättään konsertin täydeltä!

Lue lisää Tunne orkesterisi -kevät 2026: Konsertin täydeltä!

Puhallinsoittajat ovat sinfoniaorkesterissa äänessä yksilöinä useammin kuin jousisoittajat. Kamarimusiikillisissa hetkissä ja sooloissa heillä ei ole vieruskavereita, jotka soittaisivat samaa stemmaa, toisin kuin jousisoittajilla, joita voi olla parhaimmillaan yli kymmenen soittajaa yhtä stemmaa kohden. Toisaalta suuri yleisö kuulee puhallinsolisteja orkesterin edessä harvemmin kuin viulisteja tai sellistejä. Millaisia siis ovat ne hetket, kun orkesterin riveissä leipäänsä tienaava […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 13.11.2025: Puupuhaltajat – nuottitelineen takaa orkesterin eteen

Sello on yksi sinfoniaorkesterin monikäyttöisimmistä soittimista: se voi möyriä kaikista alimpana bassostemmoissa tai laulaa uljaan tenorin tavoin melodioissa ja solistitehtävissä; usein sellistit joutuvat hyvin erilaisiin rooleihin samankin teoksen sisällä. Millaisia erilaiset soittotehtävät ovat soittajan näkökulmasta – ja onko itse soittokin erilaista tehtävästä riippuen?

Lue lisää Tunne orkesterisi 9.10.2025: Sellistit – kamarimuusikkoja ja solisteja

Kaikista sinfoniaorkesterin soittimista viulu on ehkäpä solistisin. Viulut soittavat teosten melodialinjoja, onhan niiden ääniala jousisoittimista korkein. Viuluvirtuoosit Corellista Tartiniin ja Paganiniin vaikuttivat paitsi soittimeen itsensä, myös sille kirjoitetun musiikin kehitykseen. He olivat myös luomassa mielikuvaa solistista, jonka taituruus on loputonta, suorastaan ylimaallista.

Lue lisää Tunne orkesterisi 4.9.2025: Viulistit – mestareita ja maailmantähtiä

Miten muusikot kokevat solistin roolin? Ovatko framille pääsevät solistit eri lajia kuin orkesterimuusikot? Mistä riippuu arvostus? Ovatko viuluvirtuoosit ja pianoleijonat aivan oma lajinsa – verrattuna vaikkapa puhaltajiin? Mistä solistin työ koostuu, ja mitä orkesterin eteen soolotehtäviin nouseminen ylipäätään vaatii? Onko heillä erilainen koulutus, ja onko muusikon työ erilaista?

Lue lisää Tunne orkesterisi syksy 2025: Solisti – ja orkesteri

Paraskaan soitin ei soi hyvin ilman hyvää soittajaa. Mutta eipä parhaalla soittajallakaan olisi hänelle sopivaa soitinta ilman hyviä soitinrakentajia. Uusia soittimia tarvitaan uusille soittajasukupolville, ja vanhat arvosoittimet kaipaavat huoltoa ja trimmausta. Tunne orkesterisi -toukokuussa keskustelemme viulunrakennuksesta, -huollosta ja trimmaamisesta sekä soittajan ja rakentajan yhteistyöstä!

Lue lisää Tunne orkesterisi 15.5.2025: Arvoviuluja avaamaan!

Kaarle Suuresta ja keskiajan gotiikasta lähtien Ranskalla on ollut oma, erityinen paikkansa Euroopan kulttuuri- ja taidehistoriassa. Ranskalaisuudella on aivan oma sointinsa – osin todellinen, osin kuviteltu. Musiikissa ranskalaisuutta on yritetty määritellä vastakohtienkin kautta – milloin se on ollut ei-italialaista, milloin ei-saksalaista. Vahvat kansalliset instituutiot ovat ohjanneet vahvasti ranskalaisen taiteen suuntia, usein myös sen kautta, että […]

Lue lisää Tunne orkesterisi 3.4.2025: Ranska – Valistusta, värejä ja vaikutelmia

Iso-Britannia on vuosisatojen ajan ollut varsinainen kulttuurien Melting Pot: kolonialismi, Commonwealth, kaupankäynti ja ylipäätään muuttoliike on tuonut saarivaltakuntaan runsaasti kulttuurivaikutteita ja kansainvälisyyttä. Miltä brittiläisyys näyttää historiallisesti – ja nykyisin – musiikkikulttuurin ja kulttuurivaihdon näkökulmasta?

Lue lisää Tunne orkesterisi 6.3.2025: Iso-Britannia – kaupan ja kuorolaulun suurvalta

Tunne orkesterisi -sarjan Grand Tour kääntää katseensa koilliseen Eurooppaan. Pohjoismaista lähdettiin ammentamaan oppia ja sivistystä Keski- ja Etelä-Euroopasta satoja vuosia, ennen kuin virtaukset alkoivat toden teolla kääntyä myös toiseen suuntaan, aidoksi vuorovaikutukseksi. Tästä keskustellaan helmikuun vieraiden, professori ja rehtori emeritus Gustav Djupsjöbackan sekä taide- ja kulttuurihistorioitsija Hanna-Reetta Schrekin kanssa.

Lue lisää Tunne orkesterisi 6.2.2025: Pohjoismaat – perässähiihtäjistä suunnannäyttäjiksi