Yleisöluentosarja Musiikkitalossa
1800-luvun loppu, fin de siècle vei musiikin myöhäisromantiikkaa kohti yhä tiivistyvää ja äärimmäisempää ilmaisua, ekspressionismia. Samalla romantiikan toismaailmaisuus, henkevyys, löysivät toisenlaisen ilmaisukanavan ranskankielen vivahteista huumaantuneessa symbolismissa ja värien, varjojen, tuoksuvien tunnelmien ja mielikuvien impressionismissa.
Lue lisää Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – johdatus aikakauteenLue myös: Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – johdatus aikakauteen Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi aikajanalla Kirjallisia leikkeitä – impressionismi…symbolismi Eero Tarasti tarkastelee Marcel Proustin Pariisia ”Pariisin musiikkielämää on Proustin aikalainen ja kirjailija Romain Rolland kuvannut osuvasti: jos yrittää määritellä Pariisin äärimmäisen liikkuvaa luonnetta on muistettava, että tällä hermostuneella, intohimoisella kaupungilla on niin vaihtelevia taipumuksia, että siitä kirjoitettu kirja tuskin enää pitää paikkansa […]
Lue lisää Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi – heijastuksia historiastaLue myös: Impressionismi…symbolismi – johdatus Impressionismi…symbolismi – heijastuksia historiasta Nyhtöhistoriaa – impressionismi…symbolismi 1869 Claude Monet: La Grénouillière (vas.) 1873 Monet: Les Coquelicots (Unikot) (oik.) 1874 Pierre-Auguste Renoir: La Loge (Aitio) (alla) 1875 Opéra Garnier avattiin Pariisissa 1876 Renoir: Moulin de la Galette (vas.) 1877 Camille Pissarro: Les toits rouges (Punaisia kattoja) (oik.) 1878 Monet: La Rue Montorgueil, Juhlintaa […]
Lue lisää Impressionismi…symbolismi…ekspressionismi aikajanallaTunne orkesterisi -sarjan syksy huipentuu romantiikan 1800-luvulle, vuosisataan, jolloin sinfoniaorkesteri vakiintui pääosin nykyiselleen niin kokoonpanonsa kuin ohjelmistonsa puolesta. Ranskan vallankumousta ja Napoleonin sotaretkiä seurasi vallankumouksia ja sotia toistensa perään, ja taiteessa realismi sekä pastoraalitunnelmat vuorottelivat keijukaisten, jättiläisten, yliluonnollisten voimien sekä näkyjen kanssa. Musiikissa 1700-luvun perintö eli vahvana, mutta sitä myös pirstottiin ja laajennettiin jatkuvasti, ja […]
Lue lisää Tunne orkesterisi 14.12.2017: Romantiikka – keijukaisia ja metafysiikkaaKaikkihan tietävät mitä on romantiikka – ja aivan oikein, tuo romanisten kielten kertovan kirjallisuuden, romaanin, ja rakkaustarinoiden, romanssien, maailma on yhä yhtä ajankohtainen kuin se oli 1800-luvulla, romantiikan vuosisadalla. Goethen ja Schillerin paatoksellinen, esiromanttinen kirjallinen taide sekä goottilaiset kauhuromaanit olivat osaltaan laukaisemassa romanttista liikettä 1700-luvun lopulla, mutta lopullisen sysäyksen romantiikan 1800-luvulle antoivat Ranskan vallankumous, tunteen […]
Lue lisää Romantiikka – johdatus aikakauteenLue myös: Romantiikka – johdatus aikakauteen Romantiikka – heijastuksia historiasta Nyhtöhistoriaa – romantiikka 1782 Goethe: Erlkönig (Schubert 1815, Peschel 1840) 1818 Mary Shelley: Frankenstein, or the Modern Prometheus 1819 Théodore Géricault: Medusan lautta 1821 Carl Maria von Weber: Taika-ampuja k. Napoleon 1822 Lontoon Royal Academy of Music perustetaan 1824 Beethoven: 9. sinfonia 1825 Dekabristikapina Venäjällä […]
Lue lisää Romantiikka aikajanallaLue myös: Romantiikka – johdatus aikakauteen Romantiikka aikajanalla Kirjallisia leikkeitä – romantiikkaa Franz Schubert (1797-1828) Wienin kaupungin porvarikaartille Wien, huhtikuu 1816 Korkeasti kunnioitettu keisarillis-kuninkaallinen porvarikaarti! Allekirjoittanut pyytää alamaisimmin, että hänelle myönnettäisiin armollisimmin vapaaksi tullut musiikkijohtajan paikka Laibachissa. Hän tukee pyyntöään seuraavin perustein: 1. Hän on keisarillis-kuninkaallisen sisäoppilaitoksen kasvatti, entinen keisarillis-kuninkaallinen hovikuoropoika ja sävellyksessä ensimmäisen keisarillis-kuninkaallisen […]
Lue lisää Romantiikka – heijastuksia historiastaSinfoniaorkesterin kannalta 1700-luku ja klassismi ovat käännekohtia: maallistunut ajanhenki, ajanvietteeksi sekä aristokratian että vaurastuvan keskiluokan keskuudessa noussut musisointi ja teatteri- sekä konserttikulttuuri, musiikin uusklassisen selväpiirteinen muotokieli, galantti puhuttelevuus, viehkeys, melodisuus sekä orkesterisoitinten kehitys muokkasivat orkesteria ja sen ohjelmistoa nykyiseen suuntaansa. Täysklassinen orkesteri, jollaiselle Mozart ja Haydn sävelsivät, muodostui yhtenäiseksi, hyvin ja tasapainoisesti sekä värikkäästi soivaksi […]
Lue lisää Tunne orkesterisi 16.11.2017: Klassismi – kotimusisointia ja sinfoniaa1700–luku, valistuksen vuosisata, vannoi universaalin ihmisyyden ja järjen nimeen antiikin Kreikan, klassismin hengessä. Assosioinnin vapaus ja tunteiden vivahteiden tulkitseminen tuli tapahtua hyvällä maulla ja aistillisesti: ihanteena oli hyväkäytöksinen, lukenut, taiteita tunteva ja taitava, humaani galant homme. Piti olla myös kekseliäs ja nokkela – kunhan ei liioitellut. Vapauden ja sosiaalisen tasa-arvon ihanne oli ilmiselvässä ristiriidassa hallitsevien […]
Lue lisää Klassismi – johdatus aikakauteenLue myös: Klassismi – johdatus aikakauteen Klassimi aikajanalla Kirjallisia leikkeitä – klassismi Charles Burney: The Present State of Music in France and Italy, 1771 (Napoli 31.10.) ”Tänä aamuna menin nuoren Oliverin (=engl. musiikin opiskelija k.o. konservatoriossa) San Onofrion konservatorioon ja kävin kaikissa huoneissa, missä pojat harjoittelevat, nukkuvat ja syövät. Rappukäytävässä oli trumpetinsoittaja, vähän ylempänä käyrätorvensoittaja […]
Lue lisää Klassismi – heijastuksia historiasta